Tervetuloa keskustelemaan ulosteen- ja suolikaasun karkailusta sekä saamaan vertaistukea Inkotuki-hankkeen järjestämässä kahvi-illassa! Tapahtuma on suunnattu henkilöille, joilla on ulosteen- tai suolikaasun karkailua, sekä heidän läheisilleen. Aika:  Torstaina 17. lokakuuta 2024. Tapahtuma alkaa klo 16.30 ja päättyy klo 18.00. Paikka:  Finnilco ry:n toimisto, Malmin kauppatie 26, Helsinki, 3krs. (esteetön sisäänkäynti ja hissi) Kahvi-illassa ovea availevat ja pannua pitävät kuumana Inkotuki-hankkeen työntekijät Kuura Autere ja Zahra Aalto . Paikalla on myös Finnilcon jäsenjärjestön Anniko ry:n puheenjohtaja Outi Laine ja muita aktiiveja.   Lisäksi kahvi-illassa pääset tapaamaan Inkotuki-hankkeen harjoittelijan Ulla Korpi-Tassin. Ullalla on pitkä työkokemus lantionpohjan fysioterapeuttina ja hän tuntee inkontinenssiaiheen erittäin hyvin. Illan aikana voidaan keskustella esimerkiksi ulosteen- ja suolikaasun karkailun aiheuttamista haasteista sekä nykyisten tukimuotojen riittävyydestä. Kahvi-illassa pääset jakamaan kokemuksia ja kertomaan toiveistasi turvallisessa ja ymmärtäväisessä ilmapiirissä. Tilaisuus on ilmainen. Tarjolla on kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Ilmoittautuminen tapahtuu tämän sähköisen lomakkeen kautta. Toivomme ilmoittautumista keskiviikkoon 16.10. klo 20:00 mennessä , niin osaamme varautua tarjoiluihin ja ottaa huomioon erityisruokavaliot. Iltaan saa kuitenkin tulla mukaan, vaikka ei olisi huomannut ilmoittautua ennakkoon! Kahvi-illan aikana on mahdollisuus liittyä jäseneksi Anniko ry:hyn. Tällöin pääsee halutessaan mukaan vaikuttamaan yhdistyskokouksessa, joka alkaa heti kahvi-illan jälkeen klo 18:05. Lisätietoa Anniko ry:n yhdistyskokouksesta löydät täältä . ​ Illan kulku ja ohjelma ​ klo 16:30–17:00 Ovet avautuvat, vapaata keskustelua Annikon ja Inkotuki-hankkeen aktiivien ja vertaisten kanssa. klo 17:00–17:15 Inkotuki-hankkeen työntekijät ja harjoittelija kertovat hankkeesta ja sen toiminnasta. klo 17:15–17:45 Keskustelua. Mahdollisuus kysyä inkontinenssikuntouttamiseen ja omahoitoon liittyvistä asioista Ullalta ja yhdistystoiminnasta Outilta. klo 17:45–18:00 Vapaata keskustelua. klo 18:05–20:00 Anniko ry:n yhdistyskokous. ​​ Lisätiedot:  ​ Inkotuki-hankkeen projektipäällikkö Kuura Autere:  kuura.autere@finnilco.fi puh. 044 901 4768 Inkotuki-hankkeen projektityöntekijä Zahra Aalto: zahra.aalto@finnilco.fi puh. 050 364 3828 Inkotuki-hankkeesta voit lukea lisää verkkosivuillamme: Tutustu hankkeeseen | Inkotuki-hanke I Finnilco Ry Kolmivuotinen STEA-rahoitteinen Inkotuki-hanke kehittää anaali-inkontinenssin tunnistamista ja hoitopolkua sekä tukipalveluita ihmisille, joilla on ulosteen- tai suolikaasun karkailua. Hanke kokoaa ja jakaa uusinta tutkimus-, asiantuntija- ja kokemustietoa, tekee vaikuttamistyötä ja järjestää vertaistukitoimintaa.

Inkotuki-puhelimessa pääset keskustelemaan hanketyöntekijöiden kanssa mistä tahansa ulosteen- tai suolikaasun karkailuun liittyvästä. Inkotuki-puhelin päivystää jatkossa viikoittain, tiistaista 17.9.2024 alkaen. Alkusyksystä 2024 puhelin on auki aina tiistaisin klo 16–18 ja torstaisin klo 11–13. Voit soittaa Inkotuki-puhelimeen, jos haluat kysyä tai keskustella luottamuksellisesti mistä vain ulosteen- tai suolikaasun karkailuun liittyvästä. Puhelimessa voit esimerkiksi kertoa kokemuksistasi, tarpeistasi ja toiveistasi sekä kysyä neuvoa hanketyöntekijöiltä. Jos siis kaipaat tukea tai neuvontaa, ota rohkeasti yhteyttä! Puhelimeen vastaa Inkotuki-hankkeen projektityöntekijä Zahra Aalto numerossa 050 364 3828 ja toisinaan projektipäällikkömme Kuura Autere numerossa 044 901 4768.  Viikoilla 38–39 (ti 17.9., to 19.9., ti 24.9. ja to 26.9.) puhelimeen vastaa Zahra, puh. 050 364 3828. Ajankohtainen tieto puhelimen aukioloajoista ja työntekijöiden vastausvuoroista päivitetään jatkossa Inkotuki-hankkeen Tukipalvelut-sivulle: Inkotuki-hankkeen tukipalvelut | Finnilco Ry ​ Operaattorisi veloittaa puhelusta liittymäsopimuksesi mukaisen hinnan (pvm/mpm). Emme peri puheluista erillisiä maksuja. Inkotuki-hankkeen työntekijöihin voit olla yhteydessä myös sähköpostitse ( kuura.autere@finnilco.fi , zahra.aalto@finnilco.fi ) tai hankkeen yhteystietojen ohesta löytyvän anonyymin yhteydenottolomakkeen kautta: Inkotuki-hanke | Finnilco Ry Toukokuussa alkanut kolmivuotinen STEA-rahoitteinen Inkotuki-hanke kehittää anaali-inkontinenssin tunnistamista ja hoitopolkua sekä tukipalveluita ihmisille, joilla on ulosteen- tai suolikaasun karkailua. Hanke kokoaa ja jakaa uusinta tutkimus-, asiantuntija- ja kokemustietoa, tekee vaikuttamistyötä ja järjestää vertaistukitoimintaa.

Haluaisitko jutella ulosteen tai suolikaasun karkailusta, pohdituttaako anaali-inkontinenssi? Haluatko kuulla Inkotuki-hankkeen toiminnasta ja palveluista? Inkotuki-infopuhelin on auki kerran kuussa. Inkotuki-infopuhelin on auki taas tiistaina 6.8. aamupäivällä klo 10–11 ja iltapäivällä klo 14–15 numerossa 044 901 4768. Elokuun Inkotuki-infopuhelinajalla linjoilla ovat molemmat hankkeen työntekijät, Kuura Autere ja Zahra Aalto . Voit soittaa, jos haluat kysyä tai keskustella mistä vain anaali-inkontinenssiin eli ulosteen tai suolikaasun karkailuun liittyvästä tai kuulla hankkeen toiminnasta. Operaattorisi veloittaa puhelusta liittymäsopimuksesi mukaisen hinnan (pvm/mpm). Emme peri puheluista erillisiä maksuja. Inkotuki-hankkeen työntekijöihin voit olla yhteydessä myös sähköpostitse: kuura.autere@finnilco.fi tai zahra.aalto@finnilco.fi Toukokuussa alkanut kolmivuotinen STEA-rahoitteinen Inkotuki-hanke kehittää anaali-inkontinenssin tunnistamista ja hoitopolkua sekä tukipalveluita ihmisille, joilla on ulosteen- ja/tai suolikaasun karkailua. Hanke kokoaa ja jakaa uusinta tutkimus-, asiantuntija- ja kokemustietoa, tekee vaikuttamistyötä ja järjestää vertaistukitoimintaa.

Uuden Inkotuki-hankkeen työntekijät aloittivat työnsä Finnilcon toimistolla 13.5.2024. Kolmivuotinen STEA-rahoitteinen hanke kehittää anaali-inkontinenssin tunnistamista ja hoitopolkua sekä tukipalveluita ihmisille, joilla on ulosteen- ja/tai suolikaasun karkailua. Inkotuki-hankkeen projektipäällikkö, sosiaalipsykologi Kuura Autere omaa monipuolisen työhistorian ja kokemusta yhdistys- ja kuntoutustyöstä. Hän on työskennellyt niin STEA-hallinnon, häpeän kuin stigman parissa. – On innostavaa olla luomassa avointa ja voimaannuttavaa puhetapaa, jossa vessakiireestä tai ulostevahingoista voi puhua ilman häpeää, Autere iloitsee. Hankkeen projektityöntekijä, sairaanhoitaja Zahra Aalto on suorittanut Global Health -maisteriohjelman Göteborgin yliopistossa. Hänellä on pitkä kokemus terveydenhuollosta, muun muassa potilaiden ohjaamisesta vastaanotolla ja moniammatillisesta yhteistyöstä. Tuttuja ovat myös vatsan alueen leikkaukset ja avannehoidon tarpeet. – Myötätuntoni on niiden puolella, joiden arkea määrittää kiire vessaan tai joiden suolen toiminta haittaa tavallista sosiaalista elämää, Aalto toteaa. Tavoitteena turvallinen ilmapiiri Ulosteen ja/tai suolikaasun pidätyskyvyttömyys on yleinen, mutta vaiettu vaiva. Aalto kertookin, että hiljattain toteutettuun kyselyyn vastanneista yli puolet ei ollut hakenut pidätyskyvyttömyyteen apua. Vaikenemisesta kuitenkin seuraa usein kärsimystä ja yksinäisyyttä. – Ajatella, että aiheesta ei juuri puhuta, vaikka se koskettaa jopa yli kymmentä prosenttia väestöstä! Autere harmittelee. Aalto korostaa, että hanketyöntekijöiden on tärkeä kuulla kohderyhmää ja selvittää, mitkä asiat heille ovat tärkeitä, ja mitä ihmiset Inkotuki-hankkeelta tarvitsevat. Autereen mukaan olennaista on myös rakentaa turvallista ilmapiiriä, jossa ulosteen- ja suolikaasun karkailusta puhuminen voisi olla yhtä luonnollista kuin muutkin arjen asiat. – Kun joku uskaltaa puhua ulosteenkarkailusta, muidenkin arkailu vähenee, hän toteaa. Lisäksi Autere huomauttaa, että vaikka ulosteinkontinenssia pidetään ikääntyvien vaivana, siitä kärsivät myös lapset, nuoret ja aikuiset. Koska ulosteen- tai suolikaasun karkailusta ei juuri puhuta, emme välttämättä tiedä, keitä läheisiämme asia koskettaa. – Tulemme tarjoamaan tuki- ja neuvontapuhelinpalvelua sekä vertaistukea etä- ja lähiryhmissä. Oman tarinan jakaminen ja toisten kuuleminen vapauttaa, Autere painottaa. – Puhelimeen voi soittaa, jos haluaa tietoa tai puhua ymmärtävien ammattilaisten kanssa mistä vain anaali-inkontinenssiin liittyvästä, Aalto kannustaa. Tietoa ja tukea myös ammattilaisille Tukipalveluiden ohella hanketyöntekijät kokoavat Inkotuki-verkostoa tietoisuuden lisäämiseksi. Verkoston tarkoitus on jakaa uusinta tutkimus-, asiantuntija- ja kokemustietoa niin inkontinenssia kokeneiden kuin ammattilaisten ja päättäjien tueksi. Esimerkiksi sote-ammattilaisille on suunnitteilla materiaalipaketti, joka sisältää tietoa, ohjeita ja kysymyksiä, joilla anaali-inkontinenssin voi ottaa luontevasti puheeksi. – Uskomme kysymysten tulevan rutiiniksi hyvinvointi- ja terveyskyselyissä, -tarkastuksissa ja vastaavissa potilaskontakteissa, Aalto visioi. Autere kertoo, että hanketta ja sen teemoja esitellään myös päättäjille jo aikaisessa vaiheessa. Hän uskoo aiheen herättävän kiinnostusta, sillä anaali-inkontinenssiin liittyy isoja terveystaloudellisia ja ekologisia vaikutuksia. – Ihmisten ja ammattilaisten tukemisen ohella meidän on tärkeää saada päättäjien huomio. Esimerkiksi hoidon saatavuus ja laatu ovat rakenteellisia kysymyksiä, joihin päättäjillä on valtaa vaikuttaa, Autere kiteyttää. Inkotuki-hankkeen työntekijät löydät Finnilcon verkkosivujen Yhteystiedot-osiosta . Lisätietoa hankkeen osa-alueista ja etenemisestä tullaan päivittämään verkkosivuille.

Yleinen esittely: Valtakunnallinen potilasjärjestö Finnilco ry hakee hanketyöntekijöitä kolmivuotiseen STEA-rahoitteiseen hankkeeseen kehittämään anaali-inkontinenssin tunnistamista ja hoitopolkua sekä tukipalveluita anaali-inkontinenssipotilaille. Anaali-inkontinenssi eli ulosteen ja suolikaasun pidätyskyvyttömyys on yleinen mutta vaiettu vaiva. Siihen liittyy paljon häpeää ja stigmaa, mikä estää avun hakemista ja saamista. Yhteiskunnallisesti inkontinenssilla on merkittäviä terveystaloudellisia ja ekologisia vaikutuksia niin Suomessa kuin globaalisti. Hankkeen tarkoitus on vastata tähän monisyiseen ongelmaan mm. kokoamalla uusin anaali-inkontinenssitieto ja saattamalla se niin potilasryhmän, terveydenhuollon ammattilaisten kuin päättäjien tueksi. Projektipäällikkö: Projektipäällikkönä johdat ja hallinnoit hanketta huolehtien sen arvioinnista ja raportoinnista. Työhösi kuuluu mm. verkostoitumista ja verkostoyhteistyötä, vaikuttamisviestintää ja mahdollisesti kouluttamista. Projektipäälliköltä edellytämme ylempää korkeakoulututkintoa esimerkiksi yhteiskunta-, hallinto- tai sosiaali- ja terveydenhuollon aloilta, sosiaali- ja terveydenhuollon tuntemusta sekä kokemusta projektin johtamisesta. Toivomme, että inkontinenssi on sinulle jo entuudestaan tuttu aihe. Näemme eduksesi kokemuksen STEA-rahoitteisen projektin arvioinnista ja raportoinnista, verkostoyhteistyöstä ja vaikuttamistyöstä. Projektityöntekijä: Projektityöntekijänä toimit projektipäällikön työparina. Työhösi sisältyy kohtaamis- ja neuvontatyötä, viestintää sekä hankkeen koulutusten ja tilaisuuksien toteuttamista. Projektisuunnittelijalta edellytämme vähintään alempaa korkeakoulututkintoa sosiaali- ja terveysalalta, kokemusta potilaiden kohtaamisesta ja viestinnän osaamista. Näemme eduksesi inkontinenssin ennaltaehkäisyn ja hoidon, sekä erilaisten kontinenssiteknologioiden tuntemuksen, kokemuksen etsivästä työstä ja koulutusten ja tilaisuuksien suunnittelusta. Molemmissa työtehtävissä tarvitaan itsenäistä työotetta, taitoa organisoida ja viedä suunnitelmia käytäntöön, hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä joustavuutta ja valmiutta työskennellä tarvittaessa myös illalla ja viikonloppuisin. Tarjoamme sinulle: Monipuolisen ja merkityksellisen työn potilasjärjestössä Joustavan ja mukavan työyhteisön Vapautta vaikuttaa työhösi Mahdollisuuden osallistua työtäsi tukeviin koulutuksiin ja kasvattaa verkostojasi Siistit toimitilat järjestötalossa Helsingin Malmilla, hyvien kulkuyhteyksien päässä Mahdollisuuden työskennellä osaksi etänä Yleislääkäritasoisen työterveyshuollon Työt alkavat sopimuksen mukaan mieluiten huhtikuussa ja molempien työsuhteiden kesto on kolme vuotta. Finnilco ry noudattaa sosiaalialan järjestöjen työehtosopimusta. Projektipäällikön tehtävä sijoittuu vaativuusryhmään 6 (palkka 3200 €/kk) ja projektityöntekijän vaativuusryhmään 4–5 (palkka 2800 €/kk). Lähetä hakemus ja ansioluettelo yhtenä liitetiedostona pdf-muodossa 19.3.2024 mennessä sähköpostitse osoitteeseen sini.nykanen@finnilco.fi . Työpaikkaan liittyviin puhelintiedusteluihin vastaa toiminnanjohtaja Sini Nykänen pe 1.3., ke 6.3. ja to 14.3. klo 10–15, puh. 050 569 9035.   Finnilco ry toimii tukijärjestönä avanne- ja vastaavasti leikatuille ja anaali-inkontinenssipotilaille. Järjestön tärkeimpiä tehtäviä ovat tiedon ja vertaistuen välittäminen sekä edunvalvonta.

Haluatko mukaan kehittämään ulosteen karkailun hoitoa? Hae nyt mukaan kokemusedustajaksi uuden Inkotuki-hankkeen ohjausryhmään! Inkotuki 2024–2026 -hanke on Finnilcon ja Colores – Suomen suolistosyöpäyhdistyksen uusi yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on edistää anaali-inkontinenssin tunnistamista terveydenhuollossa, kehittää anaali-inkontinenssin hoitopolkua ja tukipalveluita sekä tuottaa päätöksenteossa hyödynnettävää tietoa. Tämä kolmivuotinen hanke toteutetaan STEA:n rahoituksella ja sitä toteuttamaan tullaan palkkaamaan kaksi työntekijää. Haemme nyt Inkotuki -hankkeen ohjausryhmään henkilöitä, joilla on itsellään kokemusta anaali-inkontinenssista eli suolikaasun ja/tai ulosteen karkailusta. Ohjausryhmässä pääset vaikuttamaan ja kehittämään tärkeää asiaa yhdessä alan ammattilaisten kanssa. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu kokemusedustajien lisäksi asiantuntijajäseniä eri järjestöistä ja tutkimuskentältä. Ohjausryhmän tehtävä on ohjata ja tukea hanketta ja hanketyöntekijöitä oikeaan suuntaan. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidetään ke 31.1. klo 14.00 Finnilcon toimistolla Helsingissä, ja jatkossa ohjausryhmä kokoontuu 2–3 kertaa vuodessa.  Kyseessä on vapaaehtoinen, palkaton luottamustoimi. Ohjausryhmän kokouksiin osallistuvien matkakulut korvataan. Hae mukaan to 25.1.2024 mennessä! Kerro vapaamuotoisessa hakemuksessasi, miksi haluaisit mukaan ohjausryhmään. Lähetä hakemus osoitteeseen sini.nykanen@finnilco.fi . Vastaan myös mielelläni mahdollisiin kysymyksiin.

Valtakunnallista avannepäivää vietettiin tänä vuonna lauantaina 5.10. Hämeenlinnassa. Päivän puheenvuorot tallennettiin, ja ne pääsee nyt katsomaan Finnilcon YouTube-kanavalla. Seuraavat avannepäivässä pidetyt puheenvuorot pääset katsomaan ja kuuntelemaan YouTubessa: Tilaisuuden avaus ja aamupäivän paneelikeskustelu Avauspuheenvuoron piti Finnilcon toiminnanjohtaja Sini Nykänen . Paneelikeskustelussa käsiteltiin kysymyksiä avannepäivän teemaan liittyen. Tällä kertaa teemana oli "Avanneleikatun elämänlaatu". Keskustelussa olivat mukana avannetarvikeyritysten edustajat ja kokemustoimija, avanneleikattu Senni Antamaniemi . Paneelin juonsi toiminnanjohtaja Sini Nykänen. Linkki tallenteeseen: https://youtu.be/EFnyRYzfneA?si=dBYrTVA6ePkYQK6A Fysioterapeutti Kati Jelekäisen puheenvuoro Fysioterapeutti Kati Jelekäinen luennoi hyväksyvästä kehonkuvasta. Puheenvuorossaan hän avasi, mitä kehonkuvalla tarkoitetaan, ja miten muun muassa sairastuminen tai kehon muutokset voivat haastaa kehonkuvaa. Jelekäinen myös antoi näkökulmia ja vinkkejä kehon hyväksyvään havainnointiin. Linkki tallenteeseen: https://youtu.be/9rsKWQnk7Ko?si=0RgikydEeJZH8yth Kokemustoimija Senni Antamaniemen puheenvuoro Kokemustoimija, avanneleikattu Senni Antamaniemi jakoi avannepäivässä oman tarinansa ja kokemuksiaan avanneleikattuna. Puheenvuoron otsikko oli "Minun näköinen avanne-elämä". Linkki tallenteeseen: https://youtu.be/zDPrNyMjU9o?si=9JTrShJ0OxEy53B7 Tekstitykset YouTube-videoissa Kaikissa avannepäivän puheenvuorojen tallenteissa on saatavilla suomenkieliset tekstitykset. Tekstitykset saa näkyviin videon alalaidan asetuspalkista. Oheisessa kuvassa punainen nuoli osoittaa Tekstitykset-painikkeeseen.

Keväällä ja kesällä hyvistä säistä ja kauniista maisemista on mukava nauttia pyörän selässä. Tule siis mukaan kerryttämään kilometrejä ja liity Finnilcon joukkueeseen Kilometrikisassa! Kilometrikisa on työyhteisöjen, yhdistysten, seurojen ja muiden kisaa varten muodostettujen joukkueiden välinen leikkimielinen kilpailu. Kisassa kilpaillaan siitä, mikä joukkue polkee eniten kilometrejä kilpailuaikana. Vuonna 2024 kilpailuaika on välillä 1.5.–30.9., yhteensä 153 päivää. Kilpailuun voi tulla mukaan koska tahansa kilpailuaikana. Finnilcon tämän vuoden Kilometrikisan joukkue perustettiin Erkki Kaarakaisen aloitteesta. Kanta-Hämeen Ilcon varapuheenjohtajana toimiva Kaarakainen on nauttinut pyöräilystä jo pitkään ja haluaa kannustaa muitakin lajin pariin. Kaarakaiselle leikattiin paksusuoliavanne viisi vuotta sitten. Hän kokee, ettei avanne haittaa aktiivista elämäntapaa. – Juoksusta olen joutunut luopumaan selkävaivojen takia, mutta pyöräily on korvannut sitä, Kaarakainen kertoo. 80-vuotias Kaarakainen pyöräilee vuodessa yhteensä 4000–5000 kilometriä, kesän aikana matkaa taittuu noin 3000 kilometriä. Myös talvipyöräily on osa arkea, talvisin kauppareissutkin taittuvat pyöräillen. Kaarakainen on vuosien saatossa harrastanut niin maantie- kuin maastopyöräilyä. Hänen mielestään pyöräily on monipuolinen liikuntamuoto, joka tuottaa sopivan tasaista kuormitusta. – Pyöräilyn voi oman halun mukaan sovittaa osaksi arkea: voi esimerkiksi sunnuntaipyöräillä, tehdä pyöräretkiä tai ihan urheilla pyöräilyn muodossa, Kaarakainen toteaa. Monipuolisuuden ohella vaihtuvat maisemat ovat Kaarakaisen mielestä pyöräilyn parasta antia. – Pyörän selästä näkee kauas, pyörällä pääsee liikkumaan nopeastikin ja ihailemaan vaihtuvaa maisemaa. Tauolle voi pysähtyä kun siltä tuntuu, hän kuvaa. Näin liityt Finnilcon joukkueeseen Finnilcon joukkueen nimi Kilometrikisassa on "Finnilco" ja siihen voi liittyä mukaan koodilla "Pyöräkesä2024". Joukkueeseen pääsee liittymään täällä. Voit liittyä joukkueeseen koska tahansa kilpailuaikana. Jos olet ollut kisassa aiemmin, kirjaudu sisään olemassa olevalla käyttäjätunnuksellasi ja liity joukkueeseen. Jos taas olet mukana ensi kertaa, rekisteröidy ensin käyttäjäksi ja liity joukkueeseen sen jälkeen. Mikäli mieleesi tulee kysymyksiä tai tarvitset ohjeita, tutustu Kilometrikisan verkkosivuihin. Kannustamme liittymään joukkueeseen , olit sitten kokenut konkari tai vasta pyöräilyyn tutustumassa. Rohkaistaan yhdessä toisiamme liikkumaan!

Tervetuloa Omahoidossa käytettävien hoitotarvikkeiden merkitys käyttäjilleen ja yhteiskuntataloudelle -kiertueelle! Tule keskustelemaan ja kuulemaan aiheesta asiantuntijapuheenvuoroja ja tutkimustietoa. Voit osallistua tapahtumiin joko paikan päällä tai verkossa. Kiertueen tulevat tapahtumat järjestetään: 16.4. Oulussa: Lapland Hotel Oulu & Teams-etäyhteys 18.4. Tampereella: Ravintola Viola, Tampella & Teams-etäyhteys Molempien tilaisuuksien ohjelma alkaa klo 15:45 ja loppuu klo 18:50. Osallistuminen on maksutonta. Tarjolla on kahvia sekä suolaista ja makeaa hyvää. Tilaisuuksiin voi ilmoittautua joko puhelimitse numeroon 043 211 3573 tai sähköpostitse osoitteeseen fimhl@coloplast.com. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä, osallistutko tapahtumaan paikan päällä vai etänä. Etäyhteydellä osallistuville lähetetään ilmoittautumisen jälkeen linkki. Etäosallistujilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja chatin kautta. Oulun tilaisuuden ohjelma: 16:00–16:40 Avohoidon ja erikoissairaanhoidon nivoutuminen toisiinsa: hoitotarvikkeiden rooli / Susanna Telenius, urologian erikoislääkäri, Tampereen Yliopistollinen Sairaala 16:40–17:10 Kustannusanalyysi & mallinnus keskittyen virtsatieinfektioiden terveydenhuollon suoriin kustannuksiin / Jaana Ahlamaa, LL, LT, Ahcon Oy 17:10–17:40 Hoitotarvikkeiden merkitys käyttäjien elämään ja osallisuuteen yhteiskunnassa / Eeva Simons, kokemusasiantuntija Tauko 10 min 17:50–18:20 Laajan avannesidosvalikoiman merkitys yksilölle ja yhteiskuntataloudelle / apulaisprofessori Paulus Torkki, Terveydenhuollon tuotantotalous, Helsingin Yliopisto 18:20–18:50 Asiantuntijahoitajien ja potilasjärjestön edustajien paneelikeskustelu aiheesta / paikallinen avannehoitaja & uroterapeutti & potilasjärjestöjen edustajat: kokemusasiantuntija Hannu Lintala Finnilco ry:stä ja vertaiskuntouttaja Sari Mukkala Selkäydinvammaiset Akson ry:stä Tampereen tilaisuuden ohjelma: 16:00–16:40 Avohoidon ja erikoissairaanhoidon nivoutuminen toisiinsa: hoitotarvikkeiden rooli / Susanna Telenius, urologian erikoislääkäri, Tampereen Yliopistollinen Sairaala 16:40–17:10 Kustannusanalyysi & mallinnus keskittyen virtsatieinfektioiden terveydenhuollon suoriin kustannuksiin / Jaana Ahlamaa, LL, LT, Ahcon Oy 17:10–17:40 Hoitotarvikkeiden merkitys käyttäjien elämään ja osallisuuteen yhteiskunnassa / Jasmine Repo, paraurheilija, aluevaltuutettu, Keski-Suomen hyvinvointialue Tauko 10 min 17:50–18:20 Laajan avannesidosvalikoiman merkitys yksilölle ja yhteiskuntataloudelle / apulaisprofessori Paulus Torkki, Terveydenhuollon tuotantotalous, Helsingin Yliopisto 18:20–18:50 Asiantuntijahoitajien ja potilasjärjestön edustajien paneelikeskustelu aiheesta / paikallinen avannehoitaja & uroterapeutti & potilasjärjestöjen edustajat: kokemustoimija Alisa Kuivasto Finnilco ry:stä ja vertaiskuntouttaja Ville Pernu Selkäydinvammaiset Akson ry:stä Kiertueen järjestävät yhteistyössä Selkäydinvammaiset Akson ry, Finnilco ry ja Coloplast Oy.

Oletko menossa avanne- tai vastaavaan leikkaukseen tai jo ollut sellaisessa? Haluaisitko keskustella ihmisen kanssa, joka on ollut samankaltaisessa tilanteessa kuin sinä, ja jolla on kokemusta avanne- tai vastaavasti leikattuna elämisestä? Toivo-vertaistukisovelluksessa tavoitat useita Finnilcon koulutettuja vertaistukihenkilöitä. Sovelluksen kautta vertaistukea voivat hakea niin sairastuneet, leikkauksen läpikäyneet kuin heidän läheisensä. Toivon vertaistukijat ovat sitoutuneita vaitioloon myös sen jälkeen, kun he lopettavat tukihenkilönä toimimisen. Näin otat Toivon käyttöön Pääset ottamaan Toivo-sovelluksen käyttöön lataamalla sen puhelimesi sovelluskaupasta (Google Play, App Store). Toivon käyttö onnistuu kuitenkin myös verkkoselaimella osoitteessa https://app.mesensei.com/toivo. Toivo-sovelluksen lataaminen ja käyttäminen on maksutonta. Halutessasi voit myös käyttää sovellusta anonyymisti: vain nimimerkki riittää, eikä sinun tarvitse vaihtaa yhteystietoja vertaistukijan kanssa. Lisätietoa sovelluksesta löydät verkkosivulta: toivosovellus.fi. Mikäli Toivon käyttöönotto tuntuu haastavalta, kannattaa tutustua aiheesta tehtyyn mallivideoon: Toivo-vertaistukisovelluksen käyttöönotto (youtube.com) . Finnilcon vertaistukihenkilöt Toivossa Finnilcolta Toivo-sovelluksessa on mukana eri-ikäisiä vertaistukijoita, joilla kaikilla on oma uniikki taustansa. Toivon kautta pääset valitsemaan tilanteesi sopivan vertaistukihenkilön ja keskustelemaan hänen kanssaan. Puhelinsovelluksessa pääset tutustumaan vertaistukijoihin "Etsi vertaistukea" -sivun kautta. Kaikki Finnilcon vertaistukijat löydät kätevästi myös etsimällä ensin Finnilcon Järjestöt-kohdasta ja valitsemalla Finnilcon sivulla välilehden "Vertaistukijat". Vasemmalla näkymä Toivo-puhelinsovelluksen Etsi vertaistukea -sivun Järjestöt-välilehdeltä. Oikealla näkymä Finnilcon järjestösivun Vertaistukijat-välilehdeltä. Mikäli viestittely ei tunnu sinulle sopivalta keskustelumuodolta, voit myös kysyä vertaistukihenkilöä vaihtamaan yhteystietoja kanssasi. Jos tukihenkilö haluaa jakaa sinulle esimerkiksi puhelinnumeronsa, voitte sovelluksen sijasta keskustella tavallisen puhelinsoiton kautta (tällöin keskustelun hinta määräytyy operaattorihintojen mukaisesti). Jos Toivo-sovellus ei kuulosta ollenkaan sinun jutultasi, voit hakea vertaistukihenkilöä ottamalla yhteyttä oman alueesi yhdistykseen tai Finnilcon toimistoon. Finnilcolla on useita eri-ikäisiä ja eri taustasta tulevia tukihenkilöitä, jotka ovat tehtävään koulutettuja. Halutessasi voit myös itse etsiä sopivan tukihenkilön, lue lisää kotisivuiltamme: Tukihenkilötoiminta | Finnilco Ry Toivo-sovellus on kehitetty kumppanuustoimintana yhdessä OLKA-toiminnan, HUSin (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) ja HyTe ry:n (ent. EJY ry) välillä.

Tutkimuksessa selvitetään kaksi kuukautta kestävän keskivartaloharjoittelun vaikutusta avanneleikatun fyysiseen toimintakykyyn ja liikuntatottumuksiin. Tutkimus on osa LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapian opiskelijoiden, Mira Laaksosen ja Juuso Erjangon, opinnäytetyötä. Finnilco on opinnäytetyön yhteistyökumppani. Osana opinnäytetyötä järjestetään osallistujille alku- ja loppumittaukset sekä niiden väliin sijoittuva kaksi kuukautta kestävä harjoittelujakso, joka toteutetaan etäryhmänohjauksella sekä osallistujille jaettavan kotiharjoitteluohjelman avulla. Alkumittaukset osallistujille tehdään 19.1.2024 klo 15–17 ja loppumittaukset 5.4.2024. Mittaukset toteutetaan Espoossa Viherlaakson lukiolla. HUOM! Tutkimuksen aloitusmittauksia pystytään tekemään pääkaupunkiseutulaisille osallistujille myös ensi viikolla 26.1. klo 15–17. Lappeenrantalaisille osallistujille mittauksia voidaan toteuttaa useampana ajankohtana Lappeenrannassa. Ohjattu etäryhmä järjestetään maanantaisin ja perjantaisin klo 16.00 ja klo 19.00. Avanneleikkauksen jälkeisestä harjoittelusta on vain rajoitetusti tietoa, ja osallistumalla tutkimukseen voit auttaa keräämään tietoa avanneleikkauksen jälkeisen harjoittelun vaikutuksista. Samalla saat itsellesi lisää tietoa harjoittelusta avanneleikkauksen jälkeen ja pääset osallistumaan ohjattuun etäryhmään 8 viikon ajan kahdesti viikossa. HUOM: Ilmoittautumisaikaa on jatkettu! Pääkaupunkiseudulla asuvat, jos pääsisit ensi viikon aloitusmittaukseen ja harjoittelujakson sekä loppumittauksen ajankohdat sopivat kalenteriisi, ilmoittaudu osallistujaksi mahdollisimman pian! Myös Lappeenrannassa asuvat voivat vielä ilmoittautua mukaan. Ilmoittaudu tutkimuksen osallistujaksi lähettämällä viesti osoitteeseen mira.laaksonen@student.lab.fi Tutkimuksen saatekirjeeseen voit tutustua alla:

Juttu on alun perin ilmestynyt Finnilco-lehdessä 1/2022 TEKSTI JA KUVITUS ESSI HIETANEN Lääketieteen ja teknologian kehitys on mahdollistanut uusia, hurjankin kuuloisia hoitomuotoja. Yksi näistä hoitomuodoista on neuromodulaatio, jossa sähköärsytyksen avulla vaikutetaan ihmisen hermostoon. Neuromodulaatiosta voi olla apua lukuisiin vaivoihin, kuten anaali-inkontinenssiin. – Neuromodulaatio tarkoittaa, että viestin kulkuun hermostossa eli hermon aktiviteettiin vaikutetaan paikallisesti sähkövirralla tarkoituksena esimerkiksi hoitaa kipua tai palauttaa kohde-elimen normaalia toimintaa, kertoo Jorvin sairaalan gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Sinikka Salmenkylä. Neuromodulaation toimintaperiaate on vanha. Jo muinoin ihon läpi annettua ”sähköhoitoa” on kerrottu käytettävän sähköä tuottavien eläinten avulla. Mutta varsinaisesti 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien on tutkittu mahdollisuutta hoitaa kipua selkäytimeen johdettavalla sähkövirralla, ja myöhemmin virtsaamiseen ja ulostamiseen liittyvien häiriöiden hoidossa. Neuromodulaatiota käytetään yleisimmin kivunhoitoon eri muodoissa. – Neuromodulaation käyttötapoja ovat esimerkiksi selkäydinstimulaatio ja takajuuren stimulaatio kroonisen raajakivun ja selkäkivun hoidossa. Neurologisissa sairauksissa syväaivostimulaatiota käytetään Parkinsonin taudissa ja psykiatriassa masennuksen hoidossa. Lantionpohjan alueella virtsarakon toimintahäiriöitä ja ulosteenkarkailua hoidetaan neuromodulaatiolla, Salmenkylä luettelee. Anaali-inkontinenssin hoidossa tehokas Anaali-inkontinenssin hoidossa käytetään sakraalista eli ristiluun alueen neuromodulaatiota. Hoitomuoto voi erityisesti auttaa nopeampaan ulostamistarpeen aistimiseen, jolloin saa lisäaikaa ulostamiseen. – Neuromodulaatio ei ”kiristä ” sulkijalihasta, joten passiiviseen tuhrimiseen tai ilman karkailuun ei sillä niinkään ole vaikutusta. Sakraalista neuromodulaatiota harkittaessa on yleensä uloste tehty jo tarvittaessa lääkkeellä kiinteäksi, suljettu pois vaikea-asteinen lantionpohjan laskeuma ja kokeiltu mahdollisesti myös huuhteluhoidon ja anaalitamponin toimivuus. Myös krooninen ripuli on syytä hoitaa ennen neuromodulaatiokokeilua. Sinikka Salmenkylän mukaan on varsin vähän tilanteita, jolloin neuromodulaatio ei sovi ulosteenkarkailun hoidoksi. Edennyttä dementiaa sairastavalle hoitomuotoa ei käytetä ja paikallinen infektio voi estää toimenpiteen. Neuromodulaatiosta ei ole myöskään haittaa sellaiselle potilaalle, joka joutuu käymään toistuvasti magneettikuvauksessa, sillä neuromodulaatiolaitteisto on nykyään yhteensopiva magneettikuvantamislaitteen kanssa. Salmenkylä arvioi, että sakraalinen neuromodulaatiohoito aloitetaan Suomessa vuosittain noin 50–60 uudelle potilaalle. HYKS-sairaanhoitoalueella neuromodulaatiota käytetään ulosteenkarkailun hoitoon arviolta kymmenelle potilaalle vuodessa. Vaikka hoitomuoto ei ole kovin yleinen, on se varsin tehokas. – Ulosteenkarkailussa jopa kahdeksan kymmenestä hyötyy hoidosta jossain määrin, ja suurimmalle osalle hoidosta on selkeästi apua. Hyvin pienelle osalle ulosteenkarkailupotilaista kokeillaan neuromodulaatiohoitoa, poliklinikalla tehdään lopulta arvio siitä, kenelle tämä hoitomuoto voisi sopia. Ullalla on ollut neurostimulaattori jo 20 vuotta: ”Olen ollut hirveän tyytyväinen” Ulla Denisov alkoi kärsiä ulosteenkarkailusta peräpukamaleikkauksen jälkeen. Pari vuotta leikkauksen jälkeen meni hyvin, kunnes hiljalleen oireet alkoivat pahentua ja haitata arkielämää. – Oli ainainen ripuli ja ihan hirveää, kun työmatkalla piti matkan varrella poiketa kaikissa vessoissa. Se oli yhtä painajaista. Joutui aina liikkumaan mahan mukaan, Denisov muistelee. Denisovin oireisiin kokeiltiin alkuun useita hoitoja. Hän kokeili lantiopohjanlihasten vahvistamista ja anaalitamponeja. Lihasten vahvistamisen teho jäi laimeaksi ja tamponit eivät sopineet alkuunkaan, vaan ne nostattivat Denisovilla lämpöä. Lopulta lääkäri ehdotti hoidoksi neurostimulaattoria. Denisov kokeili laitteistoa kaksi viikkoa, ja kun hoidon vaste oli hyvä, toimenpide päätettiin tehdä. Neurostimulaattori näytti tehonsa välittömästi ja ainaiset vessareissut vähenivät. Nyt 76-vuotiaalla Ulla Denisovilla on ollut neurostimulaattori käytössä jo 20 vuotta. Käytössä on jo kolmas laite, ja välillä laitteesta on vaihdettu patteri. – Tämä on alusta asti toiminut hirveän hyvin, ei ole ollut mitään ongelmaa. Ulosteenkarkailua ei ole enää ollut. Vaikka vanhemmiten olen tullut vähän hitaammaksi, olen aina ehtinyt vessaan. Olen ollut laitteeseen hirveän tyytyväinen, Denisov iloitsee. Laite on huomaamaton Neuromodulaattori on laitteena varsin yksinkertainen, mutta sen vaikutusmekanismi on hermostossa monimutkainen. Yksinkertaisimmillaan laite toimii, kun ihonalainen elektrodi yhdistetään virtalähteeseen. Vaikka kuvantamisella nähdään aktivoitumista eri alueilla hermostossa, ei neuromodulaation tarkkaa vaikutusmekanismia ole vielä selvitetty. Suurimmillaan vain noin 5 cm kokoinen pulssigeneraattori asennetaan ihon alle. Laite on asennuksen jälkeen huomaamaton, eikä aiheuta mitään tuntemuksia. – Neuromodulaattori asennetaan päiväkirurgisena toimenpiteenä paikallispuudutuksessa läpivalaisun avulla. Elektrodi laitetaan ihon läpi ristiluun luonnollisesta aukosta ja se tunneloidaan pakaran yläosaan tehtävään ihonalaiseen kudokseen. Iholle tulee yksi noin 5–6 cm haava ja kaksi pienempää haavaa. Sairausloman tarvetta on lähinnä fyysisen työn yhteydessä, Salmenkylä kuvailee. Neuromodulaatiolaitteeseen on mahdollista asentaa useampi ohjelma, ja potilas pystyy itse sulkemaan ja käynnistämään laitteen. Hoitoon tai laitteeseen liittyen ei ole tiedossa suuria haittavaikutuksia tai riskejä. – Tulehdukset asennuksen yhteydessä ovat harvinaisia, mutta johtavat laitteen poistamiseen ja uuteen yritykseen myöhemmin. Pitkäaikaissivuvaikutuksia ei ole todettu ja hoidon on osoitettu säilyttävän tehonsa vuosien kuluessa, Salmenkylä kertoo. Laitteen asennuksen jälkeen on kontrollikäynti aina kerran vuodessa. – Pulssigeneraattori pitää vaihtaa noin viiden vuoden välein. Viimeisen vuoden aikana markkinoille on tullut myös selvästi pienempi pulssigeneraattori, joka ladataan kerran kahdessa viikossa eikä vaihtotarvetta ole. Hoito on kunnille kallista Vaikka neuromodulaatio toimii tehokkaasti anaali-inkontinenssiin, ei se ole ensimmäinen hoitomuoto. Koska kyse on ihon alle asennettavasta pysyvästä implantista ja hoito on kallista, on muut hoitokeinot syytä kokeilla ensin. – Hoito on kohtalaisen kallis, pelkästään hoidon aloittaminen kustantaa 20 000 euroa kuntalaskutuksessa, ja tähän vielä seurantakäynnit lisäksi. Jos pidätyskyky korjaantuu käyttämällä ulostetta kiinteyttävää lääkettä pillereinä päivittäin, on se huomattavasti helpompi ratkaisu. – Kyse on kuitenkin vaikean inkontinenssin hoitoon tarkoitetusta hoitomuodosta, jossa asennetaan pysyvä implantti potilaaseen. Pariston vaihdon lisäksi jopa kolmanneksella potilaista on pienempää korjauksen tarvetta vuosien saatossa. Akku voi esimerkiksi laihtumisen tai lihomisen myötä mennä huonoon asentoon tai kaatuminen voi vahingoittaa elektrodia. Raskauden aikana laite tulisi pitää kiinni, Salmenkylä sanoo. Vaikka Suomessa sakraalista neuromodulaatiota tehdään useissa sairaaloissa, on mahdollista, että kaikki eivät tiedä tällaisesta hoitomuodosta. Tämän vuoksi tietoisuutta on hyvä lisätä niin ammattihenkilöiden kuin anaali-inkontinenssia sairastavienkin keskuudessa. – Voi toki olla, että kaikki hoidosta mahdollisesti hyötyvät potilaat eivät tule arvion piiriin, mutta uskoisin tietoa perusterveydenhuollossa tästäkin vaihtoehdosta olevan. Sakraalista neuromodulaatiota tehdään yliopistosairaaloiden lisäksi muutamassa keskussairaalassa eri puolilla Suomea, gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Sinikka Salmenkylä toteaa.