Finnilco-lehti 3/2021
TEKSTI JA KUVITUS ESSI HIETANEN
Avanne- ja vastaavasti leikatut voivat olla oikeutettuja erilaisiin sosiaaliturvaetuuksiin.
Vaikka avanteen tai j-pussin kanssa pärjää arjessa hyvin, etuuksia voi ja kannattaa silti
hakea. Finnilco kokosi yhteen haettavat etuudet ja kysyi sosiologi Johanna Strömbäckiltä
vinkkejä siihen, mitä hakemuksiin kannattaa laittaa.
Finnilcon useilla kursseillakin luennoinut, 15 vuotta sosiaalialan asiantuntijatehtävissä toiminut Johanna Strömbäck on auttanut monia Kelan hakemusten kanssa. Työssään hän törmää usein siihen, ettei moni avanne- ja vastaavasti leikattu edes tiedä, että he voivat olla oikeutettuja sosiaaliturvaetuuteen.
– Finnilcon kursseilla on aina monia, jotka eivät ole tietoisia näistä etuuksista. Vaikka avanne- ja j-pussileikkauksen jälkeen näistä kerrotaan, voi moni unohtaa nämä asiat, kun esimerkiksi vammaistuen hakemisoikeus syntyy vasta vuoden kuluttua leikkauksesta. Joillakin on myös se virhekäsitys, että nämä etuudet ovat samanlaisia kuin toimeentulotuki, ja että tulot ja
työssäkäynti vaikuttaisivat tukien saamiseen. Tulotaso ei vaikuta näihin etuuksiin millään lailla, Strömbäck sanoo.
Avanne- ja vastaavasti leikattu voi olla oikeutettu vammaistukeen, eläkettä saavan hoitotukeen ja invalidivähennykseen, joista on alla kerrottu lisää. Jos hakemus ei mene ensiyrittämällä läpi, ei kannata lannistua. Hylkäävän päätöksen mukana on perustelut siitä, miksi hakemus ei ole mennyt läpi.
– Perustelut kannattaa lukea huolella, ja joskus se voi vaatia esimerkiksi lisäliitteiden lähettämistä. Jos hakemus ei ole mennyt liitteistä huolimatta läpi, kannattaa laittaa uusi hakemus. Päätöksestä voi myös valittaa, mutta valittamisprosessi on usein pitkä. Päätöksen saa nopeammin uuden
hakemuksen myötä, jolloin myös vanha päätös otetaan uudelleen käsittelyyn.
– Hylätyn päätöksen myötä kannattaa keskittyä hakemustekniikkaan ja perusteluihin. Hyvin tehty hakemus menee läpi, Strömbäck kannustaa.
Vammaistuki
Vammaistuki on jaettu lapsen ja aikuisen (16 vuotta täyttäneen) vammaistukeen. Eläkkeellä oleva voi hakea eläkettä saavan hoitotukea, mistä kerrotaan alempana lisää. Vammaistukea haetaan Kelasta.
Vammaistuen tarkoituksena on helpottaa vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön jokapäiväistä elämää, työtä ja opiskelua. Vammaistuki arvioidaan aina yksilöllisesti, ja tukeen voi olla oikeutettu, mikäli on lääkärin toteama vamma tai pitkäaikainen sairaus, toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan, tai jos vammasta tai sairaudesta on haittaa ja niihin tarvitaan apua tai ohjausta.
Vammaistukea hakiessa tulee perustella, millaista haittaa vammasta tai sairaudesta itselle on. Hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto (c-lausunto) sekä oma arvio toimintakyvyn alenemisesta. Hakemuksessa kannattaa miettiä oma tilanne aina huonoimman mahdollisen päivän mukaan, Strömbäck vinkkaa.
– Toimintakyvyn aleneminen pitää olla hakemuksessa hyvin perusteltu. Avanneleikatun
kannattaa tukea hakiessaan verrata itseään sellaiseen ihmiseen, kenellä ei ole avannetta, ja kertoa käytännön esimerkein, mihin kaikkeen avanne vaikuttaa arkipäivässä. Hakemuksessa
kannattaa esittää myös kaikki muut mahdolliset diagnoosit ja taustasairaudet avanteen tai j-pussin lisäksi, sillä vammaistuessa ihminen huomioidaan kokonaisuutena.
Vammaistukihakemukseen kannattaa lisätä kaikki pienetkin haittatekijät, mitä avanteesta tai
j-pussista aiheutuu. Vaikka on tottunut pärjäämään, kannattaa hakemusta kirjoittaessa ottaa kaikki mahdolliset haittatekijät huomioon. Listaus voi tuntua latistavalta, mutta hakemuksessa ei
pidä kaunistella, Strömbäck huomauttaa.
– Syömiset ja juomiset voivat olla tarkkoja, vaihtovaatteita voi joutua pitämään mukana, vessan jatkuva läheisyys pitää huomioida. Sosiaalinen haitta on monilla sellainen, minkä he hakemuksessa mainitsevat. Saunominen työporukassa voi olla hankalaa, matkustaminen, ystävien tapaaminen, lastenhoito ja harrastukset voivat tuottaa vaikeuksia. Kuinka paljon puoliso
joutuu auttamaan avanteen hoidossa tai kotitöissä? Istuvia vaatteita ei välttämättä
voi pitää, avanne saattaa pullistella, Strömbäck luettelee.
- Jotkut eivät voi mennä uimaan, toisille lumityöt voivat olla hankalia. Avanne tai j-pussi voi aiheuttaa seksuaalista haittaa, öisin voi joutua heräilemään useammin, ja moni mainitsee myös yleisen väsymisen sekä keskittymisvaikeudet. J-pussileikattujen kannattaa mainita mahdolliset ulosteen pidätyskyvyn aiheuttamat ongelmat ja toistuvat pussiitit.
Oman selvityksen lisäksi myös lääkärin lausunnolla on iso rooli siinä, meneekö hakemus läpi. Strömbäckin kokeman mukaan lääkäreitä pitää joskus ohjeistaa hyvän lääkärinlausunnon kirjoittamisessa. Ennen lääkärinlausuntoa voi listata ylös asioita, joita haluaa lääkärin huomioivan
omassa lausunnossaan.
– Jos lääkärinlausunto on puolivillaisesti tehty, eikä siinä ole avattu konkreettisin esimerkein sitä, miten sairaus hankaloittaa jokapäiväistä elämää, hakemus ei mene läpi. Lääkäri ei välttämättä tunne sairaushistoriaa pidemmältä ajalta, joten pitää itse olla tarkkana, että lausunto on
kattava, Strömbäck sanoo.
Tuki porrastettu kolmeen tasoon
Vammaistuki on porrastettu kolmeen tasoon: perusvammaistukeen, korotettuun vammaistukeen ja ylimpään vammaistukeen. Vammaistuen tason määrittelee se, millaiset kustannukset vammasta aiheutuu sekä millaista apua ja ohjausta tarvitsee.
Perusvammaistuki on tänä vuonna 93,39 euroa kuukaudessa, korotettu vammaistuki on 217,93 euroa kuukaudessa ja ylin vammaistuki on 422,58 euroa kuukaudessa.
Johanna Strömbäckin näkemyksen mukaan jokainen avanneleikattu on oikeutettu
perusvammaistukeen. Toki, jos henkilö ei koe tai ilmoita mitään avanteesta aiheutunutta haittaa, ei tukea saa automaattisesti pelkästään sillä perusteella, että hänellä on avanne. Mutta moni
avanneleikattu on niin tottunut pärjäämään avanteensa kanssa, ettei välttämättä tule ajatelleeksi, että voisi olla oikeutettu vammaistukeen.
Korotettua vammaistukea kannattaa aina hakea, mutta sen saaminen vaatii merkittävää viikoittaista avuntarvetta tai korkeita kustannuksia. Ylin vammaistuki koskee yleensä vain vaikeasti vammaisia.
" Avanneleikatun kannattaa tukea hakiessaan verrata itseään sellaiseen ihmiseen, kenellä ei ole avannetta, ja kertoa käytännön esimerkein, mihin kaikkeen avanne vaikuttaa arkipäivässä."
– Jos on esimerkiksi kotipalvelu tai muita tukipalveluita käytössä, enemmän sairaanhoitokuluja tai lääkityksiä, edellytykset korkeampaan vammaistukeen voivat täyttyä, Strömbäck sanoo.
Vammaistukihakemukseen tulee huomioida kaikki vammasta aiheutuneet kulut.
Stömbäckin mukaan moni ajattelee virheellisesti, että Kela näkee esimerkiksi lääkekustannukset, vaikka näin ei ole. Kaikki tositteet tulee esittää hakemuksen yhteydessä.
– Asiakkaan pitää itse esittää tositteet lääkkeistä ja niistä syntyneistä kustannuksista.
Voi myös olla muita kuluja, esimerkiksi lääkärin määräämä fysioterapia tai kuntoutus, tai matkakustannus avannehoitajalle ja takaisin.
Vammaistuki myönnetään joko määräajaksi tai toistaiseksi voimassaolevaksi. Määräajan päättymisen jälkeen tukeen voi hakea jatkoa. Tuen päättymisestä ei Kelasta muistutella, ja tuen päätyttyä tulee aina lähettää uusi hakemus liitteineen.
– Yleensä tuki myönnetään avanne ja vastaavasti leikattujen tapauksissa 1-2 vuodeksi. Lisäksi tukea voi saada kuuden kuukauden ajalta takautuvasti. Tiedän yhden tapauksen, missä asiakas on saanut tuen toistaiseksi voimassaolevaksi, mutta se on äärimmäisen harvinaista, Johanna
Strömbäck kertoo.
Eläkettä saavan hoitotuki
Hoitotuen tavoitteena on helpottaa vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan eläkkeensaajan
jokapäiväistä elämää, toimintakykyä, kuntoutusta ja hoitoa. Eläkettä saavan hoitotukea arvioidaan aina yksilöllisesti, ja tukeen voi olla oikeutettu, mikäli on kokopäiväisesti eläkkeellä, on lääkärin
toteama vamma tai pitkäaikainen sairaus, toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan, tai jos vammasta tai sairaudesta on haittaa ja niihin tarvitaan apua tai ohjausta. Eläkettä saavan hoitotukea haetaan Kelasta.
Osatyökyvyttömyyseläkkeellä, osa-aikaeläkkeellä tai työttömyyseläkkeellä oleva ei ole oikeutettu eläkeläisen hoitotukeen. Silloin on kuitenkin mahdollista hakea aikuisten vammaistukea.
Eläkettä saavan hoitotukihakemuksessa tulee määritellä samoin kuin vammaistuessa
oman toimintakyvyn heikkeneminen. Toimintakyvyn tulee olla sairauden tai vamman vuoksi alentunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan.
Lisäksi oikeus tukeen arvioidaan sen perusteella, kuinka paljon apua, ohjausta ja valvontaa tarvitsee vamman tai sairauden vuoksi. Eläkettä saavan hoitotuki on porrastettu kolmeen tasoon: perushoitotukeen, korotettuun hoitotukeen ja ylimpään hoitotukeen. Avun, ohjauksen ja valvonnan määrä vaikuttaa siihen, mihin tukitasoon on oikeutettu.
Eläkettä saavan perushoitotuki on tänä vuonna 71,48 euroa kuukaudessa, korotettu hoitotuki on 155,72 euroa kuukaudessa ja ylin hoitotuki on 329,27 euroa kuukaudessa.
Invalidivähennys
Verotuksessa voi saada invalidivähennyksen, jos on sairaudesta, viasta tai vammasta
aiheutunut pysyvä, 30–100 % haitta-aste. Invalidivähennystä ilmoitetaan
Verohallinnolle. Sen liitteeksi tarvitaan lääkärintodistus tai muu vastaava selvitys
haitta-asteesta. Tietoa ei voi ilmoittaa netissä OmaVeron kautta.
Työkyvyttömyyseläkkeellä haitta-aste on automaattisesti 100 %, eikä silloin tarvitse antaa erillistä selvitystä. Jos työkyvyttömyyseläke on myönnetty osa-aikaeläkkeenä, haitta-aste on 50 %.
Invalidivähennys tehdään joko tuloverosta tai ansiotulosta. Invalidivähennystä saa valtionverotuksessa enintään 115 euroa ja kunnallisverotuksessa enintään 440
euroa. Invaliditeettiprosentti vaikuttaa vähennyksen määrään.
KELALTA APUA HAKEMUKSEN TÄYTTÄMISEEN
Kelalta voi pyytää apua hakemuksen täyttämiseen. Puhelinpalvelu voi olla usein ruuhkainen, joten suosittelemme varaamaan puhelinajan Kelalta. Puhelinajan voi varata netissä osoitteessa www.kela.fi/varaa-aika. Kelan palvelupisteissä saa myös henkilökohtaista neuvontaa. Lisätietoja invalidivähennykseen voi tiedustella Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 002.
* Lähteet: Kela, Verohallinto