Finnilco-lehti 2/2022
TEKSTI SINI NYKÄNEN KUVA SHUTTERSTOCK
Osallistuin hiljattain Avannehoitajat ry:n järjestämään erinomaiseen etäkoulutuspäivään.
Yhtenä päivänä asiantuntijana oli LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, Kirsi
Isoherranen, joka esitti monipuolisen katsauksen avanneleikattujen ihon haasteisiin.
Ihon merkitystä ei ehkä tule edes ajatelleeksi silloin, kun iho on kunnossa. Kyseessä on kuitenkin tärkeä elin, joka toimii muun muassa esteenä ja suojamuurina fysikaalisia ärsykkeitä kohtaan ja vaikuttaa ihmisen immuunipuolustukseen.
Iho-ongelmat ovat yleisiä
Erilaisia iho-ongelmia esiintyy lähteestä riippuen 30–80 % avanneleikatuista. Arviolta noin kolmasosa käynneistä avannehoitajan luona johtuu avanteen ympärysihon ongelmista. Tähän arvioon yhtyi myös tilaisuutta vetänyt avannehoitaja Merja Lausmaa OYS:sta.
Iho-ongelmat ovat siis yleisiä avanneleikatuilla, mutta toisaalta ne ovat muutenkin yleisiä. Monella avanneleikatulla voi olla myös ennestään olemassa oleva ihosairaus, kuten atooppinen ekseema tai psoriasis. Mikä tahansa ihosairaus voi esiintyä myös avanteen ympärysiholla.
Sopivat tuotteet ehkäisevät ärsytysihottumaa
Isoherranen kertoi, että avanneleikatuilla yleisimpiin iho-ongelmiin kuuluu ärsytysihottuma, joka johtuu eritteiden aiheuttamasta ihoärsytyksestä. Sen oireita ovat punoitus, kutina, ihon rikkoutuminen sekä hypergranulaatio, joka on yleensä merkki liikakosteudesta.
Hypergranulaatiolla tarkoitetaan ihon granulaatiokudoksen liikakasvua. Ärsytysihottumassa on tärkeintä selvittää ongelman syy, joten pohjalevyn aukkokoon ja tuotteiden sopivuuden arviointi ovat olennaisia asioita. Ärsytysihottuman taltuttamiseen tarvitaan usein 1-2 viikon mittainen liuosmainen kortikosteroidikuuri, jota voi joskus jatkaa myös ylläpitohoitona pari kertaa viikossa.
Allergiaa vai ärsytystä?
Isoherrasen mukaan todellisella allergisella kosketusihottumalla on pieni esiintyvyys. Herkistymistä voi kuitenkin tapahtua esimerkiksi ihon suoja-aineille, pulvereille, liima-aineille, sidosmateriaaleille, lateksille, tai luonnonhartsille.
Joskus ärsytysihottuma on vaikea erottaa allergisesta kosketusihottumasta. Usein ärsytysihottuma on kuitenkin vähän epätarkkarajaisempi, kun taas allerginen kosketusihottuma voi olla hyvin tarkasti rajautunut esimerkiksi allergiaa aiheuttavan pohjalevyn muotoiseksi. Epäselvässä tilanteessa on turvallista aloittaa hoito ärsytysihottuman hoitona.
Jos epäilee jonkun tuotteen aiheuttavan allergiaa, kotikutoisen allergiatestin voi tehdä laittamalla allergisoivaksi epäiltyä ainetta terveelle vatsan iholle 2–3 vuorokauden ajaksi. Tässä ajassa oireet näkyvät terveellä iholla, jos kyseessä on kosketusallergia. Tarvittaessa voidaan tehdä varsinaiset epikutaanitestit ihotautien klinikalla, jossa tutkittavia testiaineita kiinnitetään iholle. Tutkimus kestää 3–5 päivää ja vaatii useamman käynnin.
Tulehdukset
Avanteen ärsytysihottumassa saattaa joskus olla myös bakteeri-infektio, yleisimmin stafylokokin tai A-streptokokin aiheuttama märkärupi. Märkäruvessa erittyy kudosnestettä, joka kuivuu kellertäväksi karstaksi ja ruveksi. Joskus karsta kuitenkin tarttuu avannesidokseen, jolloin se voi jäädä huomaamatta, kun sidoksen alta paljastunut iho näyttää vain punoittavalta ja ärtyneeltä.
Ihorikkotilanteessa kannattaa muistaa bakteeriviljelyn ottaminen, jos tulehdus on mahdollinen. Bakteeritulehduksen hoidoksi voidaan määrätä antibakteerista voidetta tai suun kautta otettava antibioottikuuri.
Bakteeritulehdus voi tulla myös karvatuppeen, jolloin puhutaan follikuliitista. Jotta ongelma ei toistuisi, on hyvä kerrata karvanpoiston tekniikka. Karvat on syytä poistaa myötäkarvaan, ja kannattaa käyttää kertakäyttöteriä.
Sienitulehduksista yleisin on hiivasieni. Sieniviljelyllä saa selville, mistä on kyse. Liian iso aukko pohjalevyssä altistaa sieni-infektiolle. Hiivaa hoidetaan puuterimaisilla paikallisesti käytettävillä hoitotuotteilla. Isoherranen ohjeistaa, että suun kautta otettavaa sienilääkitystä ei pidä aloittaa koskaan ilman sieniviljelyä, ja muutenkin tällaista harkittaessa olisi syytä konsultoida ihotautilääkäriä.
Muut iho-ongelmat
Joskus avanneleikatulle voi tulla iho-ongelmia hoidon seurauksena. Esimerkiksi liian tiheät sidosvaihdot voivat rasittaa ihoa. Kun tuotteet ovat sopivat ja pitävät, useimmille riittää sidoksen vaihtaminen 2-3 kertaa viikossa. Varsinkin vanhuksella iho voi olla todella hauras, ja jos sidosvaihdon tekniikka on liian kovakourainen, iho ei kestä sitä.
Matalissa tai vetäytyneissä avanteissa käytetään usein kuperaa pohjalevyä, jotta sidokset saadaan pitäviksi. Kuperassa levyssä on kuitenkin suurempi riski painevauriolle, joten avannetta ja sen ympäröivää ihoa kannattaa tarkkailla.
Hoida ajoissa!
Ihotautilääkäri Kirsi Isoherranen antaa yleisohjeeksi ihonhoitoon, että ongelmiin kannattaa puuttua nopeasti, jotta ongelmat eivät pääse pahoiksi. Avanneleikatun kannattaa iho-ongelmissa hakeutua avannehoitajan vastaanotolle. Tarvittaessa avannehoitajan vastaanotolta ohjataan
ihotautilääkärille.
Ihotautilääkärin tutkimus tarvitaan aina, jos on pieninkään epäilys ihon neutrofiilisesta haavasairaudesta eli pyoderma gangrenosumista. Pyoderma on yleensä
kivulias ja se vaatii huolellista hoitoa myös siihen mahdollisesti liittyvän perussairauden osalta.
J-säiliöleikattujen iho-ongelmia ehkäistään perushoidolla,
johon kuuluvat suihkutus, kuivaus ja rasvaus
TEKSTI AVANNEHOITAJA, OPETUSHOITAJA VIVIEN NAGY-WIKSTEDT (HUS) JA SINI NYKÄNEN
J-pussileikattujen iho-ongelmien yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa, mutta riski niihin kasvaa, mitä useammin voimakasta ja syövyttävää ohutsuolieritettä pääsee perianaalialueen iholle. Iho voi punoittaa, ärsyyntyä tai mennä rikki. Laajat iho-ongelmat ovat kuitenkin harvinaisia.
IPAA-leikkauksen jälkeen suoli saattaa toimia aluksi jopa 20 kertaa vuorokaudessa, mikä voi johtaa perianaalialueen arkuuteen, ärsytykseen ja kutinaan. Pussiitissa eli J-pussin tulehduksessa ulostuskerrat lisääntyvät, mikä myös lisää riskiä perianaalialueen iho-ongelmaan. Lisäksi pidätyskykyongelmat lisäävät ihoärsytyksen riskiä ja sen vakavuutta.
J-säiliöleikatun ohjaus iho-ongelman ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on keskiössä. Perianaalialueen suihkutus, kuivaaminen ja rasvaus ovat kaiken a ja o. Ihoa kannattaa rasvata paksulla rasvalla, kuten valkovaseliinilla tai sinkkioksidilla (sinkkivoiteella). Sinkkioksidi voi aiheuttaa osalle kirvelyä. Suihkeena tai applikaattorina saatava ihonsuojakalvo toimii ennaltaehkäisyssä sekä lievän punoituksen ja ihoärsytyksen hoidossa.
Mikäli uloste on päässyt polttamaan ihoa ja iho on rikki, lääkäri voi määrätä kuuriluonteisesti käytettäväksi kortisonivoidetta (apteekin valmistama ns. RIHA voide, rikki-kortisonivoide) sekä puudutegeeliä kivun lievittämiseksi. Kostean ja rikkinäisen ihon hoitoon voidaan käyttää myös polymeeri-syanoakrylaattia (kauppanimi Cavilon Advance), joka on suunniteltu inkontinenssin aiheuttaman kostean ja rikkinäisen ihon hoitoon.
Monesti ihoärsytyksen syynä on ulostekertojen lisääntyminen ja suolieritteen vetisyys. Tällöin eritettä kiinteyttävä ruokavalio ja lääkitys (esim. loperamidi) voivat olla tehokkaita hoitokeinoja.
Ongelmatilanteissa J-pussileikatut voivat kääntyä joko avannehoitajan tai IBD-hoitajan vastaanotolle.