SOSIAALITURVA

Avanne- ja vastaavasti leikattujen ja anaali-inkontinenssipotilaiden sosiaaliturvaetuudet

On joukko etuisuuksia, jotka voivat koskettaa avanne- ja vastaavasti leikattuja ja anaali-inkontinenssipotilaita. Useimmat etuisuudet vaativat omaa aktiivisuutta ja hakemusten kirjoittamista ennen kuin ne voidaan myöntää. Sairastuneen on mahdolliset palvelut ja tuet kartoittaakseen hyvä pyytää tapaamista esimerkiksi sairaalan sosiaalityöntekijältä, joka on sairastuneen sosiaaliturva-asioiden asiantuntija. Muillakin viranomaisilla on velvollisuus auttaa, mikäli esimerkiksi hakemuksen kirjoittamisessa tarvitaan apua.

Suomalaisten kansanterveysjärjestöjen ryhmä on kirjoittanut erittäin kattavan oppaan Sosiaaliturvaopas pitkäaikaissairaille ja vammaisille henkilöille, jossa on tarkasti kerrottu sairaiden ja vammaisten oikeuksista. Opas päivitetään joka vuosi. Myös Valtiokonttorin ylläpitämä Suomi.fi -sivusto sisältää tietoa palveluista muun muassa sairastuneille, vammaisille, kuntoutujille ja ikääntyneille.

Lääkekorvaukset

Kela maksaa korvausta lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista, jotka on määrätty lääkemääräyksellä sairauden hoitoon.

Lääkekorvauksia saa alkuomavastuun täyttymisen jälkeen. Kalenterivuosittainen 50 euron alkuomavastuu koskee yli 18-vuotiaita. Alkuomavastuu kertyy lääkkeiden oston yhteydessä ja se voi täyttyä lääkkeen hinnasta riippuen joko yhdestä tai useammasta lääkeostosta. Alkuomavastuu kerryttää lääkeostojen vuosiomavastuuta eli lääkekattoa.

Apteekit seuraavat sähköisesti omavastuuosuuden kertymistä. Kun kustannukset ylittävät vuosittaisen omavastuun (lääkekaton), lääkkeen kertaluontoinen omavastuu on tämän jälkeen 2,50 euroa.

Lääkkeiden peruskorvaustaso, jota noudatetaan alkuomavastuun täyttymisen jälkeen, on 40 prosenttia. Korvauksien saamiseksi lääkettä tulee ostaa enintään 3 kuukauden annos kerrallaan mahdollisimman edullisina pakkauskokoina.

Lääkekorvauksen saaminen edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) on hyväksynyt lääkkeelle, perusvoiteelle tai kliiniselle ravintovalmisteelle korvattavuuden. Lääkkeen korvattavuus voidaan vahvistaa vain valmisteyhteenvedossa mainittuihin käyttöaiheisiin. Jos korvattavuutta ei ole hyväksytty, lääke jää kokonaan asiakkaan maksettavaksi. Esimerkiksi joitakin epilepsia- ja psyykenlääkkeitä käytetään yleisesti kivunhoitoon, vaikka kivunhoitoa ei ole mainittu lääkkeiden käyttöaiheissa. Tällaisessa tilanteessa kannattaa keskustella asiasta hoitavan lääkärin kanssa.

Lisätietoa lääkekorvauksista saa Kelasta.

Matkakorvaukset

Julkiseen tai yksityiseen sairaanhoitoon liittyvistä matkoista voi saada korvausta Kelasta, kun kustannukset yhteen suuntaan ylittävät omavastuun. Kela korvaa myös kuntoutukseen tehtyjä matkoja, kun kuntoutus perustuu Kelan tai julkisen terveydenhuollon kuntoutuspäätökseen.

Kela korvaa yleensä matkan lähimpään hoitolaitokseen. Jos henkilö on itse valinnut valinnanvapauden perusteella hoitopaikan kauempaa, Kela korvaa matkan enintään niiden kustannusten mukaan, jotka aiheutuisivat matkasta lähimpään hoitopaikkaan.

Kela korvaa matkakustannuksia pääasiassa halvimman matkustustavan mukaan. Jos sairauden tai liikenneolojen takia muu kuin yleinen kulkuneuvo on välttämätön, Kela maksaa hakemuksesta korvauksen omavastuun ylittävältä osalta. Oman auton käyttökorvaus on 20 snt/km. Taksimatkoista hyväksytään yleensä vain ns. Kela-taksi, joka tilataan oman alueen tilausnumerosta.

Kulkuneuvosta riippumatta matkojen omavastuu on 25 euroa/yhdensuuntainen matka vuosittaisen omavastuuosuuden täyttymiseen saakka. Vuotuinen omavastuuosuus, ns. matkakatto, on 300 euroa/kalenterivuosi. Kun se ylittyy, Kela korvaa matkat kokonaan. Kela ilmoittaa, kun matkakatto on täyttynyt ja lähettää postissa kortin, jossa asia todetaan.

Pyydä matkatodistus hoitopaikasta Kelan korvaamia matkoja varten joka matkasta. Todistus tulee säilyttää puoli vuotta.

Vammaistuki aikuisille

Aikuisten vammaistuen (16 vuotta täyttäneen vammaistuen) tarkoitus on tukea työikäisten 16-64 -vuotiaiden sairaiden tai vammaisten selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Vammaistuki on verotonta tuloa, johon henkilön tulot tai omaisuus eivät vaikuta. Tuki on porrastettu kolmeen luokkaan; perusvammaistukeen, korotettuun vammaistukeen ja ylimpään vammaistukeen.

Avanne- ja vastaavasti leikatulla ja anaali-inkontinenssipotilaalla saattaa olla oikeus vammaistukeen.

Tuen edellytys on, että hakijan toimintakyky on heikentynyt ja sairaudesta tai vammasta aiheutuu hakijalle olennaista haittaa vähintään vuoden ajan. Jos haet vammaistukea, tutustu Finnilcon ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Terveyssosiaalityön yksikön yhteistyössä laatimaan ohjeeseen Avanneleikatut ja vammaistuki.

1.6.2015 lähtien perusvammaistuen myöntäminen ei enää edellytä erityiskustannuksia. Jos erityiskustannuksia kuitenkin on, ne voivat korottaa vammaistuen määrää. Erityiskustannuksia ovat esimerkiksi sairaanhoito- ja lääkekulut ja kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset. Erityiskustannuksiin ei nykyisin huomioida mm. hygieniaan, erityisruokavalioon tai hoitotarvikkeisiin liittyviä kuluja.

Vammaistukea ei makseta, jos asiakas saa vanhuuseläkettä, täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea. Työttömyyseläkkeen saaja voi saada vammaistukea. Tarkempia tietoja saa Kelasta.

Eläkettä saavan hoitotuki

Hoitotuella pyritään tukemaan sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista, sekä korvaamaan sairaudesta tai vammasta aiheutuvia erityiskustannuksia. Edellytys hoitotuen saamiseen on, että hakijan toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi ollut alentunut vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään (esim. peseytyä tai pukeutua), tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. Toimintakyvyn heikentymisen lisäksi sairauden tai vamman pitää aiheuttaa säännöllistä (vähintään viikoittaista) avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta henkilökohtaisissa toiminnoissa (esimerkiksi pukeutumisessa, syömisessä tai peseytymisessä).

Erityiskustannukset voivat korottaa perushoitotuen nostamisen korotetuksi hoitotueksi. Erityiskustannuksia ovat esimerkiksi sairaanhoito- ja lääkekulut ja kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset.

Eläkettä saavan hoitotuki maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella. Hoitotuki on verotonta tuloa. Tarkempia tietoja saa Kelasta.

Invalidivähennys

Tuloverotuksessa ollut invalidivähennys on lakkautettu vuoden 2023 alusta. Taustalla on hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvät verotuksen muutokset. Invalidivähennys myönnetään vielä vuoden 2022 osalta. Invalidivähennystä voi myös hakea takautuvasti viiden vuoden ajalta.

Invalidivähennykseen on ollut oikeus sellaisella henkilöllä, jolla on sairaudesta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta ja haitta-aste on ollut vähintään 30 %. Täyden vähennyksen on saanut 100 % haitta-asteella. Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevan haitta-aste katsotaan ilman eri selvitystä olevan 100 %. Invalidivähennys pienenee haitta-asteen ollessa vähäisempi.

Valtionverotuksessa täyden vähennyksen määrä on 115 euroa. Vähennys tehdään valtion tuloverosta. Kunnallisverotuksessa täysi vähennys on 440 euroa. Vähennys tehdään muusta puhtaasta ansiotulosta kuin eläketulosta. Pelkkää eläketuloa saava henkilö ei siten voi saada vähennystä kunnallisverotuksessa. Eläkkeestä invalidivähennyksen voi saada vain valtionverotuksessa.

Invalidivähennyksen saamiseksi on tarvittu lääkärin kirjoittama B-lausunto, jossa ilmenee haitta-asteen lisäksi myös haitan pysyvyys ja alkamisajankohta. Lääkäri määrittelee potilaan haitta-asteen soveltamalla sosiaali- ja terveysministeriön antamaa haittaluokka-asetusta, joka pohjautuu tapaturmavakuutuslakiin (608/1948). Haitta-astetta määrittäessä otetaan huomioon ainoastaan sairauden, vamman tai toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia.

Haittaluokkia on yhteensä 20, joista haittaluokka 1 on pienin ja haittaluokka 20 suurin. Haittaluokat voi muuntaa prosenteiksi kertomalla ne viidellä. Lääkäri huomioi lausuntoa kirjoittaessaan potilaan mahdolliset muut sairaudet, jolloin yhdistetty haittaluokka voi olla suurempi. Erillisten haittaluokkien yhdistämisessä noudatetaan erillistä laskukaavaa.

Avanteiden haittaluokat:

Virtsa-avanne, pitävä: 2-4
Virtsa-avanne, avoin: 5-7
Ohutsuoliavanne: 8-10
Paksusuoliavanne: 6

Pidätyskyvyn puutteesta on määritelty omat haittaluokkansa:

Peräaukon lievä pidätyskyvyn puute, ei voi pidättää löysää ulostetta: 2
Peräaukon keskivaikea pidätyskyvyn puute: 4
Peräaukon täydellinen pidätyskyvyn puute: 10

J-säiliö-leikkausta ei ole erikseen huomioitu haittaluokituksessa. Tällöin lääkäri voi arvioida haittaluokan yksilöllisesti vertaamalla tilannetta muiden haittaluokkien kuvauksiin.

Tarkempia tietoja saa verohallinnosta.

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys

Leikatulla saattaa olla oikeus veronmaksukyvyn alentumisvähennykseen, mikäli veronmaksukyvyn katsotaan erityisestä syystä oleellisesti vähentyneen. Vähennys on harkinnanvarainen, ja sen myöntämiseen vaikuttavat henkilön ja hänen perheensä tulot ja varallisuus. Yksinomaan sairaudesta aiheutunut olennainen veronmaksukyvyn alentuminen on vähennysperusteena vain silloin, kun verovelvollisen ja hänen perheensä yhteenlaskettujen sairauskustannusten määrä verovuonna on vähintään 700 euroa ja samalla vähintään 10 % ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä, josta on vähennetty tulonhankkimiskulut. Tarkempia tietoja saa verohallinnosta.