Hakutulokset

Inkotuen kevään 2025 etäryhmät aikuisille, joilla on anaali-inkontinenssia, alkavat tammikuussa. Myöhemmin keväällä jatkuvat etätietoillat.    Inkotuen vertaisryhmätoiminta alkaa tammikuussa ja päättyy heinäkuussa. Kevään chat- ja videovertaisryhmien aikataulut löydät tästä jutusta. Videoryhmäkerrat ilmoittautumislinkkeineen ja chatryhmäkerrat liittymislinkkeineen tulevat Finnilcon ryhmäkalenteriin tammikuussa.   Vertaisryhmät on tarkoitettu aikuisille, joita anaali-inkontinenssi koskettaa henkilökohtaisesti. Ryhmissä noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita, muun muassa luottamuksellisuutta. Osa kerroista on tarkoitettu kaikille aikuisille, joilla on ulosteen tai suolikaasun karkailua, sukupuolesta tai karkailun syystä riippumatta. Joillakin kerroilla on ennalta ilmoitettu aihe, jota osallistujat ovat toivoneet. Jotkin kerrat on tarkoitettu vain erikseen mainitulle kohderyhmälle, esim. synnytysrepeämän tai syövän takia anaali-inkontinenssin saaneille.  Inkotuki-videovertaisryhmässä jaetaan ilot ja surut arjesta inkontinenssin kanssa Videovertaisryhmässä  ammattilaiset ohjaavat keskustelua ja ryhmään ilmoittaudutaan etukäteen. Ryhmän yhteishengen ja turvallisuudentunteen vahvistamiseksi käytämme kaikki kameraa ainakin aluksi. Periaatteet lähetetään ilmoittautuneille etukäteen ja ne luetaan tilaisuuden alussa ääneen. Osallistujat saavat Zoom-linkin, liittymisohjeet ja ohjeita Zoomissa toimimiseen ennen ryhmää. Videovertaisryhmään voi liittyä nimimerkillä: ohjeistuksessa kerrotaan, miten tämä tapahtuu ja autamme tarvittaessa vaihtamaan nimen jo odotustilassa. Varmistamme vielä ennen osallistujien päästämistä odotustilasta etäryhmätilaan, että kullakin on hänen toivomansa nimi, joka näkyy ruudulla.  Inkotuki-videovertaisryhmäkerrat kevät 2025   Ke  22.01.25 klo 18-20:15. Aikuisille sukupuolesta tai anaali-inkontinenssin syystä riippumatta.  Ke  12.02.25 klo 18-20:15. Aikuisille sukupuolesta tai anaali-inkontinenssin syystä riippumatta.  Ke  12.03.25 klo 18-20:15. Aikuisille sukupuolesta tai anaali-inkontinenssin syystä riippumatta.  To  20.03.25 klo 18-20:15. Teema tarkentuu myöhemmin.  To  10.04.25 klo 18-20:15. Aikuisille sukupuolesta tai anaali-inkontinenssin syystä riippumatta  Ti  06.05.25 klo 18-20:15. Teema tarkentuu myöhemmin.   To  05.06.25 klo 18-20:15. Aikuisille sukupuolesta tai anaali-inkontinenssin syystä riippumatta  Ti  01.07.25 klo 18-20:15. Teema tarkentuu myöhemmin.  Inkotuki-chatvertaisryhmä eri aihein ja ajankohdin pitkin kevättä 2025   Inkotuki-ryhmächatissa  pääset keskustelemaan kirjoittamalla vertaisten kanssa ulosteen tai suolikaasun karkailuun liittyvistä kysymyksistä: arjesta, haasteista, kiireestä vessaan, omahoidosta, erilaisista ratkaisukeinoista ja muista sinua mietityttävistä asioista. Kaikki, myös ohjaajat, osallistuvat keskusteluun nimimerkillä. Ryhmän periaatteisiin kuuluu muun muassa nimettömyyden säilyttäminen, luottamuksellisuus ja hyväntahtoisuus. Osa kerroista on torstaisin, osa tiistaisin, osa ajoista on illalla, osa päivällä. Ryhmäkertoihin ei tarvitse ilmoittautua, vaan voit liittyä mukaan rekisteröidyttyäsi Tukinettiin itse laatimillasi tunnuksilla. Tutustuthan turvallisemman etätilan periaatteisiin ennen ryhmäkertaan osallistumista! Ne ja ohjeita liittymiseen löydät tammikuun alussa Inkotuen alasivuilta.   Inkotuki-chatvertaisryhmäkerrat kevät 2025   To  20.02 klo 18–20. Kaikille aikuisille sukupuolesta tai anaali-inkontinenssin syystä riippumatta.  To  06.03 klo 18–20. Kaikille aikuisille sukupuolesta tai anaali-inkontinenssin syystä riippumatta.  To  20.03 klo 10–12. Kaikille aikuisille sukupuolesta tai anaali-inkontinenssin syystä riippumatta.   To  03.04 klo 10–12 .   Teema tarkentuu myöhemmin.  Ti  15.04 klo 18–20. Teema tarkentuu myöhemmin.  To  24.04 klo 18–20. Teema tarkentuu myöhemmin.  Ti  13.05 klo 18–20. Teema tarkentuu myöhemmin.  Ti  03.06 klo 18–20.  Teema tarkentuu myöhemmin.  Jos haluat jutella etäryhmään tulosta etukäteen meidän kanssamme , voit soittaa puhelinpäivystykseemme torstaisin klo 13–14 p. 050 364 3828 tai Kuuralle arkisin klo 10–14 p. 044 901 4768 tai laittaa sähköpostia: kuura.autere@finnilco.fi ; zahra.aalto@finnilco.fi . Tai voit kirjoittaa anonyymisti Tukinetin chatissa, josta löydät lisätietoa Inkotuen NEUVONTA- JA TUKIPALVELUT verkkosivuilta https://www.finnilco.fi/inkotuki-neuvonta-ja-tukipalvelut Inkotuki kiittää kaikkia  Iso kiitos kaikille Inkotuella vuonna 2024 asioineille: avajaiskahvi-iltaan, videovertaisryhmään, etätietoiltaan tai alkuseminaariin osallistuneille, vapaaehtoisille vertaisille ja kaikille yhteistyökumppaneille! On ollut ilo ja kunnia saada työskennellä kanssanne ja olla oppimassa, miten monenlaista elämä anaali-inkontinenssin kanssa voi olla, ja miten suuri on vertaistuen, vapaaehtoistoiminnan ja yhteistyön voima!  Inkotuki-hanke tarjoaa valtakunnallisesti saavutettavia matalan kynnyksen palveluita ihmisille, joilla on ulosteen tai suolikaasun karkailua.

Inkotuki-hankkeen ensimmäisessä videovertaisryhmässä torstaina 28.11. voi tavata vertaisia ja kuulla tai jakaa kokemuksia arjesta anaali-inkontinenssin kanssa. Ryhmässä keskustellaan lämpimässä ja välittävässä ilmapiirissä suolen pidätyskyvyn vaikeuksista ja elämästä. Ensimmäinen Inkotuki-etäryhmäkerta on tarkoitettu kaikille, joilla on anaali-inkontinenssia eli ulosteen tai suolikaasun karkailua, karkailun syystä riippumatta. Ohjaamassa ovat Inkotuen  Kuura Autere  ja lantionpohjan fysioterapeutti Ulla Korpi-Tassi . Ryhmään ilmoittaudutaan etukäteen ja siellä noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita, muun muassa luottamuksellisuutta. Jatkossa tulee myös erillisiä ryhmäkertoja anaali-inkontinenssin eri syistä saaneille.  – Ryhmässä voi keskustella arjesta ja sen haasteista, vaikkapa vessakiireestä, anaali-inkontinenssin omahoidosta ja muista arkea helpottavista keinoista, Ulla Korpi-Tassi kertoo.   – On tärkeää purkaa puhumattomuuden muuria ja vähentää yksinäisyyden tunnetta – tämä asia koskettaa monia, vaikkei siitä julkisuudessa ole paljon puhuttu, Kuura Autere muistuttaa.   Inkotuki-videovertaisryhmässä voi puhua luottamuksellisesti vertaisten kanssa kaikista ulosteen tai suolikaasun pidätyskyvyn ongelmiin liittyvästä ja elämästä anaali-inkontinenssin kanssa – tai voi vain kuunnella muita. Videovertaisryhmässä mukana ruudun äärellä on myös vertaisia, jotka ovat puhuneet asiasta avoimesti läheisilleen ja muillekin ihmisille.   Hui hai häpeä - miksi vessa-asioista puhuminen hävettää?   Vaikka anaali-inkontinenssia on yli 10 %:lla aikuisväestöstä, siitä ei juuri puhuta.  – On käsittämätöntä, että asia, josta me puhumme lasten kanssa kannustavasti, iloiten kakan tulosta ja pissasta potassa, muuttuu hyshys-asiaksi aikuisena, Inkotuen Kuura puuskahtaa.   Vika ei kuitenkaan ole yksilöissä vaan kulttuurissa, jossa suolen toiminnasta ei ole sopivaa puhua. Siksi aiheeseen liittyy paljon häpeää. Perusoletus on, että aikuinen ihminen pystyy itse hallitsemaan asioita, myös suolensa toimintaa.   – Moni salaa ja häpeää asiaa vuosikausia. Ihminen voi esimerkiksi ennemmin antaa toisten uskoa, että on piittaamaton myöhästelijä kuin kertoa ettei ehtinyt ajoissa, koska piti palata kotiin vaihtamaan housuja, Kuura jatkaa.   Videovertaisryhmään voi osallistua vapautuneesti ilman vessastressiä   – Olen vuosia ohjannut ja osallistunut erilaisiin videovertaisryhmiin, Inkotuen Kuura kertoo. Ihmisillä voi olla luulo, että niissä ei pysty puhumaan luontevasti. Mutta videovertaisryhmässä jos missä me olemme kasvokkain toistemme kanssa! Ja samalla voimme olla turvassa omassa lempinojatuolissa tai keittiön pöydän ääressä, Kuura jatkaa.  – Jos ryhmässä puhutut asiat nostavat tunteita pintaan, voi milloin vain hakea lempiviltin tai vaikka lähteä kesken pois jatkamaan kotitouhuja, Ulla säestää.  Kuura Autereella on pitkä kokemus ryhmien ohjaamisesta ja vaikeidenkin teemojen käsittelystä turvallisesti. Hän tietää, miten tärkeää on, että kukin saa osallistua itselleen sopivalla tavalla, vaikka vain kuunnellen. Ryhmään voi osallistua omalla nimellään tai nimimerkillä. Ryhmän turvallisuudentunteen vahvistamiseksi kaikki pitävät kameraa auki ainakin aluksi. Osallistujat saavat ohjeita liittymiseen ja ryhmän kulkuun ennen ryhmää Tule mukaan - etäryhmässä et ole yksin      Inkotuki-etävertaisryhmä   kokoontuu torstaina 28.11. klo 17:30–19:15 .     Ilmoittaudu mukaan torstaihin 28.11. klo 12 mennessä: https://core.flomembers.com/finnilco/events/register/069059b7ef840f0c74a814ec9237b6ec     Inkotuki-hanke tarjoaa valtakunnallisesti saavutettavia matalan kynnyksen palveluita ihmisille, joilla on ulosteen tai suolikaasun karkailua.

Kirjoitus on alunperin ilmestynyt Finnilco-lehdessä 4/2024 Kirjoittaja: Anna I. Rajala, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, anna.i.rajala ( at ) tuni.fi / 050 316 2563 Kuvat: Timo Uotinen, Pixabay Kaikki julkisia tiloja käyttävät ihmiset tarvitsevat joskus vessaa. Julkisten vessojen olemassaolo takaa kaikille ihmisille mahdollisuuden osallistua elämään ja yhteiskuntaan kodin ulkopuolella. Julkisten vessojen suunnittelua ja rakentamista voidaankin pitää ehtona kestävälle, esteettömälle, tehokkaalle ja oikeudenmukaiselle kaupunkisuunnittelulle (Moreira ym. 2022; McFarlane 2022). Julkisissa tiloissa ja kaupunkiympäristöissä ei kuitenkaan ole usein huomioitu erilaisia suolistojen tarpeita, mikä on esteettömyyden kannalta keskeinen kysymys. Esteettömyys tulisi ymmärtää laajana ilmiönä, joka koskee liikunta- ja aistirajoitteiden lisäksi myös rakon ja suoliston erityistarpeita. Puutteelliset julkiset vessat ovat este ihmisille, jotka käyttävät hoitotarvikkeita tai joilla vessan tarve on tiheä tai äkillinen. Kansainvälisessä tutkimuksessa on tuotu esille, että julkiset vessat eivät ole aina ihannepaikkoja ihmisille, joilla on vessassa käymisen suhteen joitakin erityistarpeita (Corradi ym. 2023; Kelly 2024; Wiseman 2019). Tutkimuksessa on havaittu, että vessassa käymiseen liittyvät erityistarpeet ja kielteiset kokemukset julkisista vessoista liittyvät tiivisti toisiinsa. Kielteiset kokemukset julkisista vessoista vaikuttavat lisäksi merkittävästi koettuun elämänlaatuun. (Corradi ym. 2023.) Liikkuminen kodin ulkopuolella vaatii myös paljon arjen suunnittelua, jos julkisissa vessoissa on puutteita (White 2023). Vuoden 2023 lopulla järjestettiin julkisia vessoja koskeva kirjoituskutsu, joka on osa Tampereen yliopiston kolmivuotista tutkimusta. Tutkimuksessa selvitetään suoliston toiminnan ja tuotosten sekä julkisten vessojen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia (hanke nro. 350247). Kirjoituskutsu suunnattiin ihmisille, joilla on jokin suoliston toimintaan vaikuttava sairaus, vamma, sairauden tai leikkauksen jälkitila tai esimerkiksi avanne. Osallistujia pyydettiin kirjoittamaan vapaamuotoisesti kokemuksistaan julkisista vessoista. Kirjoitukset saattoivat olla esimerkiksi elämäkerrallisia, koskea yksittäistä tapahtumaa tai sisältää toiveita julkisten vessojen suhteen. Kirjoituskutsuun vastasi yhteensä 29 kirjoittajaa. Heistä suurin osa eli yhteensä kahdeksantoista kirjoittajaa oli avanne- tai vastaavasti leikattuja ihmisiä. Tässä kirjoituksessa esittelen yhteenvedon näiden kahdeksantoista kirjoittajan esittämistä julkisiin vessoihin liittyvistä huomioista. Jos julkiseen vessaan ei pääsekään? Kaikki kirjoittajat eivät olleet kokeneet erityisiä hankaluuksia julkisissa vessoissa. Jotkut mainitsivat pääsevänsä yleensä mukavasti vessaan tarpeen mukaan, vaikka joskus joutuukin odottamaan. Vessapassia ja avannekorttia mainittiin tarvittavan vaihtelevasti. Kokemuksissa julkisten vessojen toimivuudesta voi olla kaupunkikohtaisia eroja. Suurimmalla osalla kirjoittajista oli kuitenkin kielteisiä kokemuksia pääsystä julkiseen vessaan. Hankaluudet saattavat alkaa jo vessan ulkopuolella. Monet vessat voivat olla lukossa ja niiden aukaisemiseen tarvittavat toimenpiteet vaihtelevat. Joihinkin vessoihin tarvitaan soitto tai tekstiviesti maksulliseen numeroon. Toisiin tarvitaan avaimen, poletin tai numerokoodin noutaminen kassalta tai jopa henkilökunnan hakeminen paikalle. Oven aukaisemiseen voi mennä aikaa, jota kiireellisessä vessatarpeessa ei välttämättä ole. Kirjoituksissa toivottiin enemmän kaikille avoimia vessoja, vaikka vessojen lukitsemisen syy on ymmärrettävä. Monet julkiset vessat saattavat olla toistuvan ilkivallan kohteena, jolloin niiden lukitseminen voi olla taloudellisesti välttämätöntä. Eräs kirjoittaja kuitenkin huomauttaa, että suolistosairaan elämä rajoittuu merkittävästi, kun vessaan pääsyn varmuutta ei ole. Julkiset tilat ja kaupunkiympäristöt sulkevat edelleen järjestelmällisesti ulos ihmisiä, joilla saattaa olla vessojen suhteen erityisiä tarpeita. Vessojen puutteet saattavat vaikuttaa kynnykseen lähteä kotoa. Kynnys voi olla korkeampi, jos ihminen enteilee joutuvansa vaihtamaan esimerkiksi koko avannejärjestelmän julkisessa vessassa. Joidenkin kirjoittajien kohdalla julkisten vessojen olemassaolo vaikuttaa merkittävästi sosiaaliseen elämään. Vessat vaikuttavat myös siihen, miten ihminen uskaltaa liikkua julkisilla paikoilla, vieraissa paikoissa tai luonnossa. Lähteminen vaatii suunnittelua etukäteen. Esimerkiksi syömistä saatetaan rajoittaa jo tunteja etukäteen ennen lähtöä, mikä hankaloittaa spontaaneja lähtöjä kodin ulkopuolelle. Vessalla on väliä myös erilaisiin tapahtumiin ja harrastuksiin lähtiessä. Esimerkiksi bussien vessat ovat pieniä, kun junista puolestaan löytyy tilaviakin vessoja. Teatterissa tai elokuvissa käymistä voi hankaloittaa vessojen sijoittelu. Joskus saattaa joutua kävelemään esimerkiksi näyttämön tai valkokankaan ohi päästäkseen vessaan, mikä ei tunnu mukavalta. Ulkotapahtumissa yleiset bajamajat ovat kamalimpia. Inva-bajamajoissa ei ole minkäänlaista laskutasoa, ei vettä, ei käsidesiä, eikä lopulta edes paperia. Tavalliset bajamajat ovat ahtaita ja yleensä aivan pissan peitossa. Kehitysehdotuksia on monia Kirjoittajat mainitsivat julkisiin vessoihin liittyen useita puutteita. Kopit ovat ahtaita, eikä niissä ole usein minkäänlaista laskutasoa ja naulakotkin saattavat puuttua kokonaan. Kopeissa ei myöskään ole välttämättä käsisuihkua tai lavuaaria, valaistus saattaa olla puutteellista ja lukot huonoja. Joissain vessoissa automaattinen valo sammuu liian aikaisin, koska vessassa käyminen on mitoitettu lyhemmäksi kuin mitä se avanne- tai vastaavasti leikatulta tai suolistosairaalta vaatii. Suomen julkiset vessat saivat kuitenkin kiitosta siinä, että moniin muihin maihin verrattuna meillä ylipäätään käytetään melko yleisesti käsisuihkua. Käsisuihkuja löytyy kuitenkin lähinnä vain naisten vessoista ja invavessoista. Miesten vessoista ne puuttuvat järjestelmällisesti. Miesten vessoissa ei myöskään ole aina roskiksia, varsinkaan vessakoppien sisäpuolella. Erityisesti J-pussileikatut kirjoittajat nostivat esille, että julkiset vessat saattavat olla melkoisia kaikukammioita. Julkisten vessojen yksityisyyden puute nousi kirjoituksissa usein esille. Yksityisyyden puutteeseen liittyy vahvasti huoli äänien ja hajujen kantautumisesta. Kirjoittajista moni mainitsi kokeneensa äänet ja hajut häpeällisinä siitäkin huolimatta, ettei niissä ole mitään hävettävää. Kuten eräs kirjoittaja mainitsi, onhan se kummallista, ettei edes vessassa saa kuulua ulostamisen ääniä. Kaikki myös tietävät, että aivan kaikkien uloste haisee. Haju saattaa silti hävettää. Erityisesti J-pussileikatut kirjoittajat nostivat esille, että julkiset vessat saattavat olla melkoisia kaikukammioita. Äänieristykseen ja seinämateriaaleihin toivottiin kiinnitettävän huomiota vessoja suunnitellessa. Vessoissa voisi soida jopa taustamusiikki. Kopin seinien ulottaminen lattiaan asti ja yksittäisten vessojen lisääminen koppien sijaan mainittiin myös parannusehdotuksina. Hajujen neutralisoimiseen toivottiin myös keinoja. Kun vessassa käymisessä menee aikaa, se kerryttää helposti jonoa vessan taakse. Joissain miesten vessoissa on vain yksi pöntöllinen koppi, mikä selkeästi hankaloittaa jonotilannetta. Joku kirjoittajista oli kuullut oven takaa myös kommentointia vessakäynnin kestämisestä, mikä tuntui loukkaavalta. Hän peräänkuulutti sensitiivisyyttä vessa-asioista puhumiseen, ettei sitä kommentoitaisi tai sillä vitsailtaisi. Esteetön vessa ei ole esteetön Vessojen puutteet korostuvat entistä enemmän esteettömissä vessoissa tai tutummin invavessoissa. Invavessoja suositaan kirjoittajien mukaan niiden tilavuuden, yksityisyyden ja paremman varustelun vuoksi. Niiden pitäisikin olla suunniteltu ihmisille, jotka tarvitsevat esimerkiksi enemmän tilaa vessassa käymiseen, mutta niiden suunnittelussa on puutteita. Invavessoissa käsisuihku, käsienpesuallas, vessapaperiteline ja roskis saattavat olla todella kaukana pöntöstä. Kun pöntöltä ei ylety mihinkään, saattaa tulla valtava sotku. Vessassa ei kuitenkaan ole myöskään minkäänlaisia siivousvälineitä, jolloin sotkua saatetaan joutua siivoamaan vessapaperilla ja käsisaippualla. Invavessassa ei ole välttämättä edes pientäkään laskutilaa, jolloin laskutilana saattaa toimia esimerkiksi saippua-annostelijateline. Kuten eräs kirjoittaja huomauttaa, invavessa on mitä ilmeisimmin suunniteltu käytettäväksi avustajan kanssa. Eihän edes pyörätuolilla liikkuva ihminen pysty toimimaan sellaisessa vessassa itsenäisesti, missä pitää avata käsisuihkun hana ja hakea vessapaperia etukäteen, jos mielii suorittaa yhtään mitään toimitusta pöntöltä käsin. Pyörätuolin käyttäjän on mahdotonta tällaisessa vessassa selvitä käsienpesualtaalta pöntölle puhtain käsin, mikä vaarantaa hygienian. Tutkijatohtori Anna Rajala Ihmisyhteisöt antavat rakennetuille tiloille merkityksiä, jotka saattavat olla syvälle juurtuneita. Yleinen mielikuva invavessoista on, että niitä saavat käyttää vain näkyvän liikuntarajoitteen kanssa elävät ihmiset. Toisten ihmisten asenteet invavessan käyttämistä kohtaan on todellinen ongelma. Irvailu, huomauttelu, nyrkillä oveen hakkaaminen ja oven takaa huutelu on ahdistavaa. On myös epäreilua kokea velvollisuutta selitellä omia yksityisiä tarpeitaan täysin tuntemattomille. Moni kirjoittajista olikin kokenut ennakkoluuloja, tietämättömyyttä, tuomitsemista ja jopa aggressiivista käytöstä toisilta ihmisiltä invavessan käyttöön liittyen. Moni kirjoittaja mainitsi joko joutuneensa toisten ennakkoluulojen kohteeksi tai kokevansa muuten invavessassa käymisen ristiriitaiseksi. Eräs kirjoittaja mainitsi, että hänet on jopa käännytetty invavessan ovelta vartijan toimesta, koska hänellä ei ole näkyvää vammaa. Toinen kirjoittaja huomautti, että invavessan ”käyttöoikeus” on varsin epämääräinen käsite. Kohti parempaa vessakulttuuria Suolistosairaiden sekä avanne- ja vastaavasti leikattujen vessakokemuksista on vielä melko vähän tutkimusta. Tämän kirjoituskutsun kokemukset ovat kuitenkin samansuuntaisia tähän asti tehtyjen tutkimusten kanssa. Tutkimuksessa vessakokemukset ovat selvästi enemmän kielteisiä. Tämä osoittaa, että suolistosairaudet jätetään järjestelmällisesti huomiotta julkisten tilojen suunnittelussa. Suurin haaste lienee asennemuutoksen juurruttaminen, mikä vaatii pitkäjänteisyyttä. Maailmanlaajuisesti on myös tapahtunut paljon myönteistä kehitystä, mikä on paljon etujärjestöjen ansiota. Avannevessoja ja hyvin toteutettuja invavessoja on alettu suunnitella ja rakentaa, mikä osaltaan lisää tietoisuutta ihmisten erilaisista tarpeista vessojen suhteen. Esimerkiksi Bournemouthin lentokentästä tuli vuonna 2023 Iso-Britannian ensimmäinen avanneystävällinen lentokenttä (Colostomy UK 2023). Myös tavallisissa vessoissa monet kirjoittajien esille tuomat puutteet olisivat helposti korjattavissa. Puuttuvat naulakot ja laskutasot voidaan melko helpostikin lisätä ilman suuria saneerauskuluja. Invavessojen kalusteiden siirtäminen voi sen sijaan olla kallista, jos se vaatii vesipisteiden siirtoa. Olisikin tärkeää huomioida suolistosairaudet kaikessa uudisrakentamisessa ja saneerauksessa, jolloin invavessojen puutteisiin voidaan paremmin puuttua. Julkiset tilat ja kaupunkiympäristöt sulkevat edelleen järjestelmällisesti ulos ihmisiä, joilla saattaa olla vessojen suhteen erityisiä tarpeita. Lähteet Colostomy UK. (2023). Bournemouth becomes the first Stoma Friendly Airport in the UK. https://www.colostomyuk.org/bournemouth-becomes-the-first-stoma-friendly-airport-in-the-uk/ Corradi, G., Theirs, C., Garcia‐Garzon, E., & Barrada, J. R. (2023). A silent burden: How negative experiences with public toilets impact quality of life and life satisfaction. Scandinavian Journal of Psychology, 64(4), 495–503. https://doi.org/10.1111/sjop.12914 Kelly, A. M. (2024). Public toilets and their potential impact on an individual’s health. British Journal of Nursing (Mark Allen Publishing), 33(12), 538–544. https://doi.org/10.12968/bjon.2023.0217 McFarlane, C. (2023). Waste and the city: the crisis of sanitation and the right to citylife (1st ed.). Verso. Moreira, F. D., Rezende, S., & Passos, F. (2022). Public toilets from the perspective of users: a case study in a public place, Brazil. Journal of Water and Health, 20(1), 41–53. https://doi.org/10.2166/WH.2021.127 White, L. (2023). “I have to know where I can go”: mundane mobilities and everyday public toilet access for people living with irritable bowel syndrome (IBS). Social & Cultural Geography, 24(5), 851–869. https://doi.org/10.1080/14649365.2021.1975165 Wiseman, P. (2019). Lifting the lid: Disabled toilets as sites of belonging and embodied citizenship. The Sociological Review (Keele), 67(4), 788–806. https://doi.org/10.1177/0038026119854255

Finnilcon vuonna 2024 toteuttamassa kyselyssä haluttiin erityisesti tarkastella, onko terveyspalveluiden ja hoitotarvikejakelun siirtyminen hyvinvointialueiden vastuulle muuttanut palveluiden saatavuutta ja laatua. Kysely kohdistettiin avanne- ja vastaavasti leikatuille sekä henkilöille, joilla on anaali-inkontinenssia. Kyselyyn saatiin yhteensä 1025 vastausta. Terveyspalvelut ja niihin sisältyvä hoitotarvikkeiden jakelu siirtyivät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä 1.1.2023 kunnilta hyvinvointialueille. Selvittääkseen kohderyhmiensä kokemuksia mahdollisista muutoksista Finnilco toteutti keväällä 2024 kyselyn avanne- ja vastaavasti leikatuille sekä henkilöille, joilla on anaali-inkontinenssia eli ulosteen tai suolikaasun karkailua. Hoitotarvikejakelun osalta tavoite oli erityisesti hahmottaa jonkinlaista kokonaiskuvaa jakelun toimivuudesta ja mahdollisista negatiivisista tai positiivista muutoksista. Lisäksi vastaajia pyydettiin muun muassa arvioimaan eri toimijoilta saatavan tiedon ja tuen riittävyyttä sekä Finnilcon toimintamuotojen kiinnostavuutta. Kyselyn tuloksia avaavan raportin voit ladata luettavaksi alta: Kyselyn tulosten mukaan reilun vuoden kuluessa sote-uudistuksesta hoitotarvikejakelussa ei ollut tapahtunut laajoja muutoksia. Vastaajista 72 % koki, että hoitotarvikejakelun palvelu on säilynyt yhtä hyvä- tai heikkolaatuisena kuin ennenkin. Osa vastaajista koki palvelun toimivuuden parantuneen uudistuksen jälkeen, osa taas kertoi sen heikentyneen. Hoitotarvikejakelua koskeneen avoimeen kysymyksen vastauksissa tuli ilmi, että useilla vastaajilla oli kokemuksia esimerkiksi yhteydenoton vaikeutumisesta, tuotteiden saatavuuden heikkenemisestä ja toimitusaikojen pidentymisestä. Terveyspalveluiden muutoksesta kysyttäessä yli puolet vastaajista kertoi jokaisen osakysymyksen kohdalla, ettei ole kokenut palvelussa muutosta. Terveyspalveluita koskevaan avoimeen kysymykseen saamamme vastaukset toivat kuitenkin esiin terveydenhuollossa jo pidempään vallinneet haasteet, kuten resurssien puutteen ja kiireen. Kuten hoitotarvikejakelun kohdalla, muutoksen puutos ei siis välttämättä ollut hyvä asia, jos entisestään huono tilanne ei ollut muuttunut paremmaksi. Kysyimme vastaajilta myös kokemuksia siitä, saavatko he riittävästi tietoa ja tukea avannehoitajalta, hoitotarvikejakelusta, yrityksiltä, Finnilcolta ja jäsenyhdistyksiltä. Vaikka moni vastaajista oli tyytyväinen saamansa tiedon ja tuen määrään, ainakin viidennes koki kaipaavansa enemmän tietoa ja tukea, kuin mitä on saanut. Avoimen kysymyksen vastauksissa nousi harmillisesti esiin, että moni Finnilcon kohderyhmään kuuluva kaipaisi enemmän perustason tietoa hoitoon ja arjessa pärjäämiseen liittyen. Kyselyn tulokset tarjoavat Finnilcolle tärkeää tietoa niin järjestön oman työn kuin edunvalvontatyön tueksi. Ne auttavat kohdistamaan resursseja olennaisiin tarpeisiin ja näyttävät meille suuntaa eteenpäin. Kohderyhmiensä edunvalvojana Finnilcosta on ehdottoman tärkeää, että sote-uudistuksen jälkeiset mahdolliset siirtymävaiheen haasteet eivät laskisi terveyspalveluiden laatua pidemmällä aikavälillä. Mikäli palveluiden laatu on ennestään ollut heikko, olisi toivottavaa, että muutokset toisivat kaivattua parannusta. Viimeisimpään kyselyraporttiin ja kahden edellisen kyselymme tuloksiin pääset tutustumaan myös sivulla www.finnilco.fi/kyselytulokset

Inkotuen etäpalvelut avautuvat: etätietoillassa alustus lantionpohjan toiminnasta ja käytännön ohjeita! Videoetäryhmässä keskustellaan luottamuksellisesti vertaisten kanssa ja chatneuvontapalvelussa voit kysyä nimettömästi suolen pidätyskykyyn liittyvistä asioista.    Inkotuen palvelut monipuolistuvat ja niitä toteuttaa marraskuussa kanssamme lantionpohjan fysioterapeutti Ulla Korpi-Tassi . Marraskuun alusta vastaamme viikoittain chatneuvonta-palveluumme tulleisiin kysymyksiin ja ensimmäisessä etätietoillassa alustamme lantionpohjan toiminnasta. Ensimmäinen etävertaisryhmäkerta on tarkoitettu kaikille, joilla on anaali-inkontinenssia eli ulosteen tai suolikaasun karkailua.  Puhelinpalveluumme tulee muutoksia  Inkotuki-puhelin on jatkossa auki torstaisin klo 13–14. Poikkeuksena tähän Ulla Korpi-Tassi on tavoitettavissa kahden tunnin ajan torstaina 21.11.2024 klo 12–14 numerossa 044 901 4768. Ullalta voi kysyä kuntoutuksesta tai terveyspalveluista ihmisille, joilla on inkontinenssia tai mistä vain lantionpohjan toimintaan tai inkontinenssiin liittyvästä. Neuvonta- ja tukipalveluchatissa voi kysyä nimettömästi ammattilaiselta inkontinenssiasioista   Inkotuen työntekijöille voi kirjoittaa myös Tukinetin chatpalvelun kautta mihin vuorokauden aikaan tahansa mietityttävistä asioista, jotka liittyvät ulosteen tai suolikaasun karkailuun. Kirjoittaa voivat myös inkontinenssioireisen henkilön läheiset. Ammattilaisille voi kertoa arjesta ja sen haasteista, vaikkapa vessakiireestä, tai kysyä anaali-inkontinenssin omahoidosta. Pyrimme vastaamaan chatviesteihin noin viikon sisällä paitsi loma- ja ruuhka-aikoina.  Marraskuussa chatviesteihin vastaa myös lantionpohjan fysioterapeutti – kannattaa kirjoittaa nyt, jos haluaa juuri häneltä vastauksia!  Marraskuun etätietoillassa tietoa lantionpohjan toiminnasta ja käytännön ohjeita   Inkotuki-etätietoilloissa voi seurata lyhyitä luentoja tai alustuksia inkontinenssiaiheista Zoom-yhteydellä. Alustajina toimivat ammattilaiset. Osallistujat eivät käytä kameraa tai mikrofonia illan alustuksen aikana, mutta sen päätteeksi on mahdollista kommentoida tai esittää kysymyksiä alustajalle Zoomin chatin kautta.  Ensimmäinen Inkotuki-etätietoilta tiistaina 19.11.2024 klo 17.30 – 18.15 käsittelee lantionpohjan toimintaa ulosteenpidätyskyvyn näkökulmasta. Tietoillassa saat vinkkejä lantionpohjan lihasten tunnistamiseen. Aiheesta   alustaa   lantionpohjan fysioterapeutti Ulla Korpi-Tassi. Etätietoiltaan sisältyy muutamia tunnistusharjoitteita, joita voit tehdä jo illan aikana oman ruudun äärellä seuraten videolla näkyvää mallia.   Etävertaisryhmässä pääsee jakamaan kokemuksia    Inkotuki-etävertaisryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran 28.11.2024 klo 17.30–19.15 Zoomin välityksellä. Vertaistapaamiseen ovat tervetulleita kaikki, joilla on ulosteen tai suolikaasun karkailua, karkailuoireiden alkuperään katsomatta. Jatkossa etävertaisryhmiä on tulossa erikseen mm. synnytysrepeämän tai syövän vuoksi oireita saaneille. Etävertaisryhmässä ammattilaiset ohjaavat keskustelua ja ryhmään ilmoittaudutaan etukäteen. Ryhmässä noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita, muun muassa luottamuksellisuutta.   Ajankohtaiset etäpalvelumme lyhyesti Etätietoilta ti 19.11.2024 klo 17.30–18.15 . Ilmoittaudu ti 19.11. klo 16 mennessä. Ilmoittaudu tästä: https://core.flomembers.com/finnilco/events/register/3def184ad8f4755ff269862ea77393dd Lantionpohjan fysioterapeutin puhelinaika   torstaina 21.11.24 klo 12–14  numerossa 044 901 4768.     Etävertaisryhmä to 28.11. klo 17.30–19.15. Ilmoittaudu to 28.11. klo 14.30 mennessä. Ilmoittaudu tästä: https://www.flomembers.com/finnilco/events/register/069059b7ef840f0c74a814ec9237b6ec Neuvonta- ja tukipalveluchat Tukinetissä : Rekisteröidy ensin Tukinetin asiakkaaksi osoitteessa https://tukinet.net/rekisteroidy/ . Rekisteröidyttyäsi voit kirjoittaa meille yksityisesti Tukinetissä palvelussa, jonka nimi on tukisuhde. Inkotuen neuvontapalvelun löydät täältä . Inkotuki-hanke tarjoaa valtakunnallisesti saavutettavia matalan kynnyksen palveluita ihmisille, joilla on ulosteen tai suolikaasun karkailua.

Tule kuuntelemaan alustusta lantionpohjan toiminnasta Inkotuki-hankkeen etätietoiltaan tiistaina 19.11.2024 klo 17.30 – 18.15. Alustajana toimii fysioterapeutti Ulla Korpi-Tassi, joka käsittelee aihetta ulosteenpidätyskyvyn näkökulmasta. Zoom-alustalla pidettävässä etätietoillassa saat myös vinkkejä lantionpohjan lihasten tunnistamiseen.  Osallistujat eivät käytä kameraa tai mikrofonia Zoomissa illan alustuksen aikana. Mukaan voi liittyä omalla nimellään tai nimimerkillä. Tilaisuuden lopuksi on mahdollista kirjoittaa kommentteja tai kysymyksiä alustajalle Zoomin chatin kautta. Ensimmäiseen Inkotuki-etätietoiltaan sisältyy muutamia tunnistusharjoitteita, joita kukin voi tehdä jo illan aikana oman ruudun äärellä seuraten videolla näkyvää ohjausta. Jos haluat tehdä harjoitteet jo seuratessasi Ullan näyttämää mallia, varaudu tuolilla ja pienellä rullattavalla pyyhkeellä. Kaikille ilmoittautuneille lähetetään Zoom-linkki ja liittymisohjeet sekä ohjeita Zoomissa toimimiseen, mm. nimimerkin vaihtamiseen ennen varsinaisen ohjelman alkamista. Ullan alustus tallennetaan myöhemmin Inkotuen verkkosivuille kertausta varten. Osallistujien kysymyksiä ei tallenneta. Ullalle voi myös soittaa torstaina 21.11. klo 12–14 p. 044 901 4768, jos haluaa kysyä tarkemmin kuntoutuksesta tai lantionpohjan toiminnasta. Miten tunnistan lantionpohjan lihastoimintaa? -etätietoilta Aika: tiistai 19.11.2024 klo 17.30 – 18.15 Paikka: Zoom-verkkoalusta Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu etätietoiltaan 19.11. klo 12 mennessä tällä sähköisellä lomakkeella . Inkotuki-etätietoilloissa voi seurata lyhyitä luentoja tai alustuksia inkontinenssiaiheista Zoom-yhteydellä. Alustajina toimivat ammattilaiset.

Inkotuki-hankkeessa aloitti syyskuun loppupuolella työharjoittelunsa terveystieteiden maisteriopiskelija Ulla Korpi-Tassi. Kaksikuukautisen harjoittelun aikana Ulla osallistuu monipuolisesti hankkeen toimintaan. Lokakuussa hänet voi tavata kahvi-illassa Finnilcon toimistolla. Ulla Korpi-Tassilla on pitkä työkokemus julkisesta terveydenhuollosta ja työstä ihmisten parissa. Fysioterapeuttina hän on erikoistunut lantionpohjan toimintahäiriöiden kuten inkontinenssioireiden kuntoutukseen. – On kiinnostavaa päästä työskentelemään inkontinenssiasioiden kanssa järjestökentälläkin, Ulla sanoo tyytyväisenä. Ulla on lähes valmis terveystieteiden maisteri. Maisteriopintonsa hän on tehnyt Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan fysioterapia. Tämän viimeisen, asiantuntijatyön harjoittelun, tavoitteena on tutustua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, vaikuttamisviestintään ja järjestökentän toimintatapoihin. Vaikuttamistyötä ihmisten hyvinvoinnin eteen Ensimmäiset harjoitteluviikot ovat kuluneet Inkotuki-hankkeen alkuseminaarin valmisteluissa. Seminaari on suunnattu erityisesti päätöksentekijöille ja ammattilaisille. – On tärkeää, että päätöksentekijät saavat tietoa siitä, miten anaali-inkontinenssi vaikuttaa ihmisten arkeen. Tällöin he osaavat tehdä arkea helpottavia ratkaisuja niin hoitokäytäntöjen, apuvälineiden ja tarvikkeiden kuin esimerkiksi julkisten tilojen, esimerkiksi saavutettavien vessojen suunnittelun suhteen, Ulla kuvaa. Inkotuki-hankkeen alkuseminaaria eduskunnan Pikkuparlamentissa tiistaina 12.11.24 klo 15–17 voivat seurata etänä aivan kaikki halukkaat ilmoittautuneet. Tilaisuus on samalla marraskuussa 2024 päättyvän Vaippahankkeen päätösseminaari. Ulla on monessa mukana Inkotuki-hankkeella Ihmiset, joilla on suolen pidätyskyvyn vaikeuksia, pääsevät hyödyntämään Ullan syvällistä lantionpohjan ja inkontinenssiasioiden osaamista eri tavoin. Hankkeen ensimmäisessä etätietoillassa Ulla alustaa lantionpohjan toiminnasta ja ohjaa muutamia harjoitteita. Etätietoillasta tulee Inkotuki-hankkeen verkkosivuille tallenne, jota kuka vain voi katsoa myöhemminkin. Sellaista on toivottu. Ihmiset voivat myös kysyä neuvoja Ullalta sähköpostitse tai muutaman kerran Inkotuki-puhelimessa harjoittelukuukausien aikana. Lisäksi Ulla on käynnistämässä Inkotuki-hankkeen etäryhmiä yhdessä työntekijöiden kanssa. Tulossa on niin video- kuin chat-tukiryhmäkerta. Ja mikä parasta: Ullan voi tavata hankkeen ensimmäisessä Inkotuki-kahvi-illassa ihan livenä! Siellä on pannu kuumana ja paikalla myös Inkotuki-hankkeen Kuura ja Zahra sekä jäsenyhdistys Annikon väkeä. – Toivottavasti nähdään mahdollisimman monen kanssa kahvi-illassa! Odotan kohtaamisia ja tulevia harjoitteluviikkoja innolla, sillä hankkeessa tehdään merkityksellistä ja arvokasta työtä, Ulla kiittelee. Inkotuki-kahvi-ilta pidetään Malmilla osoitteessa Malmin kauppatie 26, 3. krs, 00700 Helsinki, torstaina 17.10.24 klo 16:30–18. Lisätietoa löydät täältä . Toivomme ilmoittautumista tarjoiluja varten tällä lomakkeella . Paikalle voi tulla myös ilmoittautumatta.

Tervetuloa keskustelemaan ulosteen- ja suolikaasun karkailusta sekä saamaan vertaistukea Inkotuki-hankkeen järjestämässä kahvi-illassa! Tapahtuma on suunnattu henkilöille, joilla on ulosteen- tai suolikaasun karkailua, sekä heidän läheisilleen. Aika:  Torstaina 17. lokakuuta 2024. Tapahtuma alkaa klo 16.30 ja päättyy klo 18.00. Paikka:  Finnilco ry:n toimisto, Malmin kauppatie 26, Helsinki, 3krs. (esteetön sisäänkäynti ja hissi) Kahvi-illassa ovea availevat ja pannua pitävät kuumana Inkotuki-hankkeen työntekijät Kuura Autere ja Zahra Aalto . Paikalla on myös Finnilcon jäsenjärjestön Anniko ry:n puheenjohtaja Outi Laine ja muita aktiiveja.   Lisäksi kahvi-illassa pääset tapaamaan Inkotuki-hankkeen harjoittelijan Ulla Korpi-Tassin. Ullalla on pitkä työkokemus lantionpohjan fysioterapeuttina ja hän tuntee inkontinenssiaiheen erittäin hyvin. Illan aikana voidaan keskustella esimerkiksi ulosteen- ja suolikaasun karkailun aiheuttamista haasteista sekä nykyisten tukimuotojen riittävyydestä. Kahvi-illassa pääset jakamaan kokemuksia ja kertomaan toiveistasi turvallisessa ja ymmärtäväisessä ilmapiirissä. Tilaisuus on ilmainen. Tarjolla on kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Ilmoittautuminen tapahtuu tämän sähköisen lomakkeen kautta. Toivomme ilmoittautumista keskiviikkoon 16.10. klo 20:00 mennessä , niin osaamme varautua tarjoiluihin ja ottaa huomioon erityisruokavaliot. Iltaan saa kuitenkin tulla mukaan, vaikka ei olisi huomannut ilmoittautua ennakkoon! Kahvi-illan aikana on mahdollisuus liittyä jäseneksi Anniko ry:hyn. Tällöin pääsee halutessaan mukaan vaikuttamaan yhdistyskokouksessa, joka alkaa heti kahvi-illan jälkeen klo 18:05. Lisätietoa Anniko ry:n yhdistyskokouksesta löydät täältä . ​ Illan kulku ja ohjelma ​ klo 16:30–17:00 Ovet avautuvat, vapaata keskustelua Annikon ja Inkotuki-hankkeen aktiivien ja vertaisten kanssa. klo 17:00–17:15 Inkotuki-hankkeen työntekijät ja harjoittelija kertovat hankkeesta ja sen toiminnasta. klo 17:15–17:45 Keskustelua. Mahdollisuus kysyä inkontinenssikuntouttamiseen ja omahoitoon liittyvistä asioista Ullalta ja yhdistystoiminnasta Outilta. klo 17:45–18:00 Vapaata keskustelua. klo 18:05–20:00 Anniko ry:n yhdistyskokous. ​​ Lisätiedot:  ​ Inkotuki-hankkeen projektipäällikkö Kuura Autere:  kuura.autere@finnilco.fi puh. 044 901 4768 Inkotuki-hankkeen projektityöntekijä Zahra Aalto: zahra.aalto@finnilco.fi puh. 050 364 3828 Inkotuki-hankkeesta voit lukea lisää verkkosivuillamme: Tutustu hankkeeseen | Inkotuki-hanke I Finnilco Ry Kolmivuotinen STEA-rahoitteinen Inkotuki-hanke kehittää anaali-inkontinenssin tunnistamista ja hoitopolkua sekä tukipalveluita ihmisille, joilla on ulosteen- tai suolikaasun karkailua. Hanke kokoaa ja jakaa uusinta tutkimus-, asiantuntija- ja kokemustietoa, tekee vaikuttamistyötä ja järjestää vertaistukitoimintaa.

Inkotuki-puhelimessa pääset keskustelemaan hanketyöntekijöiden kanssa mistä tahansa ulosteen- tai suolikaasun karkailuun liittyvästä. Inkotuki-puhelin päivystää jatkossa viikoittain, tiistaista 17.9.2024 alkaen. Alkusyksystä 2024 puhelin on auki aina tiistaisin klo 16–18 ja torstaisin klo 11–13. Voit soittaa Inkotuki-puhelimeen, jos haluat kysyä tai keskustella luottamuksellisesti mistä vain ulosteen- tai suolikaasun karkailuun liittyvästä. Puhelimessa voit esimerkiksi kertoa kokemuksistasi, tarpeistasi ja toiveistasi sekä kysyä neuvoa hanketyöntekijöiltä. Jos siis kaipaat tukea tai neuvontaa, ota rohkeasti yhteyttä! Puhelimeen vastaa Inkotuki-hankkeen projektityöntekijä Zahra Aalto numerossa 050 364 3828 ja toisinaan projektipäällikkömme Kuura Autere numerossa 044 901 4768.  Viikoilla 38–39 (ti 17.9., to 19.9., ti 24.9. ja to 26.9.) puhelimeen vastaa Zahra, puh. 050 364 3828. Ajankohtainen tieto puhelimen aukioloajoista ja työntekijöiden vastausvuoroista päivitetään jatkossa Inkotuki-hankkeen Tukipalvelut-sivulle: Inkotuki-hankkeen tukipalvelut | Finnilco Ry ​ Operaattorisi veloittaa puhelusta liittymäsopimuksesi mukaisen hinnan (pvm/mpm). Emme peri puheluista erillisiä maksuja. Inkotuki-hankkeen työntekijöihin voit olla yhteydessä myös sähköpostitse ( kuura.autere@finnilco.fi , zahra.aalto@finnilco.fi ) tai hankkeen yhteystietojen ohesta löytyvän anonyymin yhteydenottolomakkeen kautta: Inkotuki-hanke | Finnilco Ry Toukokuussa alkanut kolmivuotinen STEA-rahoitteinen Inkotuki-hanke kehittää anaali-inkontinenssin tunnistamista ja hoitopolkua sekä tukipalveluita ihmisille, joilla on ulosteen- tai suolikaasun karkailua. Hanke kokoaa ja jakaa uusinta tutkimus-, asiantuntija- ja kokemustietoa, tekee vaikuttamistyötä ja järjestää vertaistukitoimintaa.

Haluaisitko jutella ulosteen tai suolikaasun karkailusta, pohdituttaako anaali-inkontinenssi? Haluatko kuulla Inkotuki-hankkeen toiminnasta ja palveluista? Inkotuki-infopuhelin on auki kerran kuussa. Inkotuki-infopuhelin on auki taas tiistaina 6.8. aamupäivällä klo 10–11 ja iltapäivällä klo 14–15 numerossa 044 901 4768. Elokuun Inkotuki-infopuhelinajalla linjoilla ovat molemmat hankkeen työntekijät, Kuura Autere ja Zahra Aalto . Voit soittaa, jos haluat kysyä tai keskustella mistä vain anaali-inkontinenssiin eli ulosteen tai suolikaasun karkailuun liittyvästä tai kuulla hankkeen toiminnasta. Operaattorisi veloittaa puhelusta liittymäsopimuksesi mukaisen hinnan (pvm/mpm). Emme peri puheluista erillisiä maksuja. Inkotuki-hankkeen työntekijöihin voit olla yhteydessä myös sähköpostitse: kuura.autere@finnilco.fi tai zahra.aalto@finnilco.fi Toukokuussa alkanut kolmivuotinen STEA-rahoitteinen Inkotuki-hanke kehittää anaali-inkontinenssin tunnistamista ja hoitopolkua sekä tukipalveluita ihmisille, joilla on ulosteen- ja/tai suolikaasun karkailua. Hanke kokoaa ja jakaa uusinta tutkimus-, asiantuntija- ja kokemustietoa, tekee vaikuttamistyötä ja järjestää vertaistukitoimintaa.

Uuden Inkotuki-hankkeen työntekijät aloittivat työnsä Finnilcon toimistolla 13.5.2024. Kolmivuotinen STEA-rahoitteinen hanke kehittää anaali-inkontinenssin tunnistamista ja hoitopolkua sekä tukipalveluita ihmisille, joilla on ulosteen- ja/tai suolikaasun karkailua. Inkotuki-hankkeen projektipäällikkö, sosiaalipsykologi Kuura Autere omaa monipuolisen työhistorian ja kokemusta yhdistys- ja kuntoutustyöstä. Hän on työskennellyt niin STEA-hallinnon, häpeän kuin stigman parissa. – On innostavaa olla luomassa avointa ja voimaannuttavaa puhetapaa, jossa vessakiireestä tai ulostevahingoista voi puhua ilman häpeää, Autere iloitsee. Hankkeen projektityöntekijä, sairaanhoitaja Zahra Aalto on suorittanut Global Health -maisteriohjelman Göteborgin yliopistossa. Hänellä on pitkä kokemus terveydenhuollosta, muun muassa potilaiden ohjaamisesta vastaanotolla ja moniammatillisesta yhteistyöstä. Tuttuja ovat myös vatsan alueen leikkaukset ja avannehoidon tarpeet. – Myötätuntoni on niiden puolella, joiden arkea määrittää kiire vessaan tai joiden suolen toiminta haittaa tavallista sosiaalista elämää, Aalto toteaa. Tavoitteena turvallinen ilmapiiri Ulosteen ja/tai suolikaasun pidätyskyvyttömyys on yleinen, mutta vaiettu vaiva. Aalto kertookin, että hiljattain toteutettuun kyselyyn vastanneista yli puolet ei ollut hakenut pidätyskyvyttömyyteen apua. Vaikenemisesta kuitenkin seuraa usein kärsimystä ja yksinäisyyttä. – Ajatella, että aiheesta ei juuri puhuta, vaikka se koskettaa jopa yli kymmentä prosenttia väestöstä! Autere harmittelee. Aalto korostaa, että hanketyöntekijöiden on tärkeä kuulla kohderyhmää ja selvittää, mitkä asiat heille ovat tärkeitä, ja mitä ihmiset Inkotuki-hankkeelta tarvitsevat. Autereen mukaan olennaista on myös rakentaa turvallista ilmapiiriä, jossa ulosteen- ja suolikaasun karkailusta puhuminen voisi olla yhtä luonnollista kuin muutkin arjen asiat. – Kun joku uskaltaa puhua ulosteenkarkailusta, muidenkin arkailu vähenee, hän toteaa. Lisäksi Autere huomauttaa, että vaikka ulosteinkontinenssia pidetään ikääntyvien vaivana, siitä kärsivät myös lapset, nuoret ja aikuiset. Koska ulosteen- tai suolikaasun karkailusta ei juuri puhuta, emme välttämättä tiedä, keitä läheisiämme asia koskettaa. – Tulemme tarjoamaan tuki- ja neuvontapuhelinpalvelua sekä vertaistukea etä- ja lähiryhmissä. Oman tarinan jakaminen ja toisten kuuleminen vapauttaa, Autere painottaa. – Puhelimeen voi soittaa, jos haluaa tietoa tai puhua ymmärtävien ammattilaisten kanssa mistä vain anaali-inkontinenssiin liittyvästä, Aalto kannustaa. Tietoa ja tukea myös ammattilaisille Tukipalveluiden ohella hanketyöntekijät kokoavat Inkotuki-verkostoa tietoisuuden lisäämiseksi. Verkoston tarkoitus on jakaa uusinta tutkimus-, asiantuntija- ja kokemustietoa niin inkontinenssia kokeneiden kuin ammattilaisten ja päättäjien tueksi. Esimerkiksi sote-ammattilaisille on suunnitteilla materiaalipaketti, joka sisältää tietoa, ohjeita ja kysymyksiä, joilla anaali-inkontinenssin voi ottaa luontevasti puheeksi. – Uskomme kysymysten tulevan rutiiniksi hyvinvointi- ja terveyskyselyissä, -tarkastuksissa ja vastaavissa potilaskontakteissa, Aalto visioi. Autere kertoo, että hanketta ja sen teemoja esitellään myös päättäjille jo aikaisessa vaiheessa. Hän uskoo aiheen herättävän kiinnostusta, sillä anaali-inkontinenssiin liittyy isoja terveystaloudellisia ja ekologisia vaikutuksia. – Ihmisten ja ammattilaisten tukemisen ohella meidän on tärkeää saada päättäjien huomio. Esimerkiksi hoidon saatavuus ja laatu ovat rakenteellisia kysymyksiä, joihin päättäjillä on valtaa vaikuttaa, Autere kiteyttää. Inkotuki-hankkeen työntekijät löydät Finnilcon verkkosivujen Yhteystiedot-osiosta . Lisätietoa hankkeen osa-alueista ja etenemisestä tullaan päivittämään verkkosivuille.

Yleinen esittely: Valtakunnallinen potilasjärjestö Finnilco ry hakee hanketyöntekijöitä kolmivuotiseen STEA-rahoitteiseen hankkeeseen kehittämään anaali-inkontinenssin tunnistamista ja hoitopolkua sekä tukipalveluita anaali-inkontinenssipotilaille. Anaali-inkontinenssi eli ulosteen ja suolikaasun pidätyskyvyttömyys on yleinen mutta vaiettu vaiva. Siihen liittyy paljon häpeää ja stigmaa, mikä estää avun hakemista ja saamista. Yhteiskunnallisesti inkontinenssilla on merkittäviä terveystaloudellisia ja ekologisia vaikutuksia niin Suomessa kuin globaalisti. Hankkeen tarkoitus on vastata tähän monisyiseen ongelmaan mm. kokoamalla uusin anaali-inkontinenssitieto ja saattamalla se niin potilasryhmän, terveydenhuollon ammattilaisten kuin päättäjien tueksi. Projektipäällikkö: Projektipäällikkönä johdat ja hallinnoit hanketta huolehtien sen arvioinnista ja raportoinnista. Työhösi kuuluu mm. verkostoitumista ja verkostoyhteistyötä, vaikuttamisviestintää ja mahdollisesti kouluttamista. Projektipäälliköltä edellytämme ylempää korkeakoulututkintoa esimerkiksi yhteiskunta-, hallinto- tai sosiaali- ja terveydenhuollon aloilta, sosiaali- ja terveydenhuollon tuntemusta sekä kokemusta projektin johtamisesta. Toivomme, että inkontinenssi on sinulle jo entuudestaan tuttu aihe. Näemme eduksesi kokemuksen STEA-rahoitteisen projektin arvioinnista ja raportoinnista, verkostoyhteistyöstä ja vaikuttamistyöstä. Projektityöntekijä: Projektityöntekijänä toimit projektipäällikön työparina. Työhösi sisältyy kohtaamis- ja neuvontatyötä, viestintää sekä hankkeen koulutusten ja tilaisuuksien toteuttamista. Projektisuunnittelijalta edellytämme vähintään alempaa korkeakoulututkintoa sosiaali- ja terveysalalta, kokemusta potilaiden kohtaamisesta ja viestinnän osaamista. Näemme eduksesi inkontinenssin ennaltaehkäisyn ja hoidon, sekä erilaisten kontinenssiteknologioiden tuntemuksen, kokemuksen etsivästä työstä ja koulutusten ja tilaisuuksien suunnittelusta. Molemmissa työtehtävissä tarvitaan itsenäistä työotetta, taitoa organisoida ja viedä suunnitelmia käytäntöön, hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä joustavuutta ja valmiutta työskennellä tarvittaessa myös illalla ja viikonloppuisin. Tarjoamme sinulle: Monipuolisen ja merkityksellisen työn potilasjärjestössä Joustavan ja mukavan työyhteisön Vapautta vaikuttaa työhösi Mahdollisuuden osallistua työtäsi tukeviin koulutuksiin ja kasvattaa verkostojasi Siistit toimitilat järjestötalossa Helsingin Malmilla, hyvien kulkuyhteyksien päässä Mahdollisuuden työskennellä osaksi etänä Yleislääkäritasoisen työterveyshuollon Työt alkavat sopimuksen mukaan mieluiten huhtikuussa ja molempien työsuhteiden kesto on kolme vuotta. Finnilco ry noudattaa sosiaalialan järjestöjen työehtosopimusta. Projektipäällikön tehtävä sijoittuu vaativuusryhmään 6 (palkka 3200 €/kk) ja projektityöntekijän vaativuusryhmään 4–5 (palkka 2800 €/kk). Lähetä hakemus ja ansioluettelo yhtenä liitetiedostona pdf-muodossa 19.3.2024 mennessä sähköpostitse osoitteeseen sini.nykanen@finnilco.fi . Työpaikkaan liittyviin puhelintiedusteluihin vastaa toiminnanjohtaja Sini Nykänen pe 1.3., ke 6.3. ja to 14.3. klo 10–15, puh. 050 569 9035.   Finnilco ry toimii tukijärjestönä avanne- ja vastaavasti leikatuille ja anaali-inkontinenssipotilaille. Järjestön tärkeimpiä tehtäviä ovat tiedon ja vertaistuen välittäminen sekä edunvalvonta.