Seksuaalisuutta voidaan tukea monin tavoin suuren leikkauksen jälkeen

Artikkeli on alun perin ilmestynyt Finnilco-lehdessä 3/2025.

Teksti: Aino Hokkanen Kuvat: Pixabay, Maia Pekin kotialbumi

Suoliston ja virtsaelinten alueelle kohdistuvat suuret leikkaukset vaikuttavat monin tavoin leikatun arkeen. Kehon ja sen toimintojen muuttuminen voi vaikuttaa niin seksuaalisuuteen, minäkuvaan kuin parisuhteeseen. Apua leikkauksen jälkeisiin haasteisiin voi tuoda esimerkiksi lääkitys, apuvälineet tai seksuaaliterapia.

Maia Pekki työskentelee Helsingin yliopistollisessa sairaalassa urologisena sairaanhoitajana ja seksuaaliterapeuttina. Hänellä on kokemusta erityisesti miespotilaista, ja siksi myös tässä

artikkelissa keskitytään enemmän miesnäkökulmaan.

Pekin mukaan seksuaalisuudesta keskusteleminen on melko luonnollista urologian osastolla, sillä siellä muutenkin hoidetaan intiimialueiden vaivoja. Moni potilas on jo tutkimuksiin hakeutuessaan

voittanut häpeän, eikä enää ujostele seksuaalisuudesta puhumista.

Osalla potilaista ei ole suuria odotuksia leikkauksen jälkeiselle elämälle, riittää että säilyy hengissä. Elämänlaadulliset seikat ovat kuitenkin varsin oleellisia, mikäli elämää saa jatkaa.

Aina ei valitettavasti ole itsestään selvää, että vaikutuksia elämänlaatuun käytäisiin läpi ennen leikkausta. Hoitoneuvotteluissa on pitkään ollut tapana keskittyä paljolti siihen, että itse leikkaus onnistuu.

– Meillä kuitenkin pidetään tosi tärkeänä, että tapamme kertoa leikkauksesta olisi myös elämänlaatuun liittyvä. On niin paljon asioita, mitkä vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin, Pekki toteaa.

Itse diagnoosi on monille shokki – sen saadessaan ihminen usein käy tunteiden vuoristoradan läpi. Siinä hetkessä potilas ei välttämättä pysty sisäistämään kaikkea kerrottua tietoa.

Pekin mukaan urologialla onkin pohdittu, milloin olisi oikea aika puhua seksuaalisuudesta. Hän on myös huomannut, että usein potilaat itse ottavat seksuaalisuuden puheeksi vasta myöhemmin

leikkauksen jälkeen, kun suurin fyysinen toipuminen on takana. Osa potilaista taas haluaa puhua asiat perusteellisesti läpi ennen leikkausta.

Pekin mukaan entistä useampi potilas myös uskaltaa itse kysyä urologilta seksuaalisuudesta, vaikka se olisi vaikeaa. Monen on kuitenkin helpointa tarttua ammattilaisen esittämään kysymykseen.

– Koen, että kysyminen kuuluu meidän ammattilaisten rooliin.

Pekin polilla seksuaalisuuteen liittyvistä asioista kysytään myös vanhemmilta ihmisiltä – seksuaalisuudella kun ei ole yläikärajaa.

Erektiohermojen toipuminen vie aikaa

Miessukupuolisilla suoliston ja virtsatie-elinten alueelle kohdistuvat leikkaukset vaikuttavat seksuaalisuuden näkökulmasta yleisimmin erektion toimintaan.

Leikkauksen vaikutukset erektioon riippuvat siitä, miten laaja toimenpide on. Lääkärit pystyvät jossain määrin myös ennustamaan vaikutusten laajuutta.

– Hermot toipuvat hitaasti. Vaikka niitä on varottu leikkauksen aikana, ne aina ottavat nokkiinsa siitä, että kudoksia venytetään ja häiritään, Pekki huomauttaa.

Noin kahden vuoden päästä leikkauksesta voidaan sanoa, mikä on loppuelämän tilanne erektion suhteen. Jos erektiohermojen toiminta ei silloin ole palautunut, on harvinaista, että se enää palautuisi.

Pekin mukaan palautumiseen vaikuttaa paljon myös se, mikä erektion kunto on ollut ennen leikkausta. Yli 60-vuotiailla pelkästään ikä voi aiheuttaa muutoksia erektiossa, sillä vanheneminen vaikuttaa verisuonistoon.

Myös perussairaudet, kuten diabetes, verenpaine- ja sepelvaltimotauti vaikuttavat verisuoniin ja siten myös erektioon.

– Toki tulokset ovat aina yksilöllisiä. Joskus hermojen toiminta ei palaudu, vaikka potilas olisi ollut perusterve ennen leikkausta.

Vaikka hermot palautuisivat hiljalleen, leikkaus usein heikentää erektion voimakkuutta ainakin hetkellisesti. Yleisimmin erektiohäiriötä hoidetaan tablettilääkityksellä, johon voi pyytää reseptin

lääkäriltä.

– Siinä on tiettyjä rajoituksia, jos on vaikka sydäntapahtumia ollut menneisyydessä. Ja esimerkiksi nitroja ei saisi käyttää samaan aikaan, Pekki muistuttaa.

Suun kautta otettavien lääkkeiden lisäksi on olemassa vahvempia erektiolääkkeitä, joita annetaan suoraan paisuvaiskudokseen. Hoitajat ohjaavat niiden käytön vastaanotolla, jotta se toteutuu turvallisesti.

Haluja voi tyydyttää myös ilman erektiota

Suurelle osalle miehistä erektio on merkittävä osa seksuaalisuutta, osa minäkuvaa. Pekin mukaan onkin hyvin ymmärrettävää, että erektion menetettyään sen myös haluaa saada takaisin.

Silti leikkauksesta toipumisen jälkeen tärkeintä olisi pitää mieli avoimena. Myös, vaikka oma genitaalialue ei tuntuisi heti omalta ja esimerkiksi erektio ei toimisi halutulla tavalla.

– Jos seksuaalisuuden toteuttaminen on itselle tärkeää, kannattaa etsiä myös uusia tapoja siihen. Se voi vaatia mielikuvitusta ja soveltamista.

Pekki tietää, että toimintatapoja voi olla vaikeaa muuttaa, jos on tottunut tekemään asiat tietyllä tavalla. Leikkauksen jälkeen voi kuitenkin joutua tutkimaan uudelleen, mistä pitää ja mitä arvostaa.

– On tärkeää tehdä asioita, jotka tuntuvat hyvältä. Niin että keho muistaisi, miltä tuntuu kiihottua. Ettei odotettaisi kahta vuotta täyttä erektiota kokeilematta mitään. Silloin kehokin on ehtinyt mennä jonkinlaiseen horrokseen.

Moni ei myöskään ole tullut ajatelleeksi, että erektion ja siemensyöksyn puuttuminen ei välttämättä tarkoita orgasmeista luopumista. Miehen on mahdollista saada orgasmi, vaikka erektiota ei olisi.

– Monen mielestä ajatus on outo. Silti useat ovat kertoneet, että orgasmin voi saada ilman erektiotakin ja että ilman siemensyöksyä orgasmi voi tuntua jopa voimakkaammalta.

Pekki kannustaa myös hyödyntämään itselle uusia erogeenisiä alueita seksuaalisen mielihyvän saamisessa. Erogeenisillä alueilla on paljon hermopäätteitä, ja ne ovat siksi erityisen herkkiä kosketukselle.

Lisäksi Pekki muistuttaa, että seksuaalisuudessa aivot ovat yksi tärkeä erogeeninen alue. Mahdollisen kumppanin kanssa onkin tärkeää säilyttää keskusteluyhteys ja läheisyys. Silloin on helpompi yhdessä käyttää luovuutta ja etsiä keinoja toteuttaa seksuaalisuutta.

Erektioproteesi ja apuvälineet vaihtoehtoina

Mikäli penetraatio on itselle tärkeä osa seksiä, voidaan sen onnistumista tukea myös apuvälinein. Avustettu penetraatio voi auttaa tuomaan hyvää mieltä niin itselle kuin mahdolliselle kumppanille.

Yksi vaihtoehto on vyötärölle seksin ajaksi kiinnitettävä tekopenis (strap-on). Markkinoilla on tarjolla myös onttoja vaihtoehtoja, joiden sisään oma penis laitetaan.

Pekin mukaan hyvää oloa ja kiihotusta voi tuoda yksinkertaisesti se, että tekopeniksen

avulla pääsee tekemään samaa liikettä, kuin oman erektiossa olevan peniksen kanssa tekisi.

Mikäli erektio on itselle kriittisen tärkeä, lääkärin kanssa voi keskustella myös erektioproteesin mahdollisuudesta. Kaikissa tapauksissa proteesia ei valitettavasti pystytä asentamaan.

Erektioproteesi on yleensä viimeinen vaihtoehto. Sitä kokeillaan vasta, jos lääkkeistä tai apuvälineistä ei ole hyötyä.

– Erektioproteesia varten oma paisuvaiskudos tuhotaan. Siksi pitää olla testattuna, että lääkehoidolla ei ole tehoa, Pekki selittää.

Erektioproteesi on kirurginen toimenpide. Siinä paisuvaisten tilalle laitetaan silikoniputket, vatsaonteloon nestesäiliö ja kivesten seudulle nappi. Kaikki nämä ovat ihon alla, mitään ei näy ulos.

Nappia painamalla vatsaontelon säiliössä oleva neste menee putkiin, ja syntyy erektio. Uudestaan nappia painamalla neste menee takaisin säiliöön ja penis laskeutuu.

Seksuaaliterapia on ratkaisukeskeistä ja asiakaslähtöistä

HUSin urologian poliklinikan asiakkaat voivat halutessaan käydä viisi kertaa seksuaaliterapeutin

vastaanotolla. Lääkäriltä ei tarvitse lähetettä, vaan ajan voi varata omalla soitolla.

Suurin osa Pekin potilaista käy vastaanotolla kerran tai kahdesti, jotkut taas hyödyntävät kaikki viisi kertaa. Osa haluaa tulla käynneille tiheään tahtiin, osa ripottelee niitä pitkin asiointijaksoa.

– Ihmisistä huomaa, että useamman käyntikerran jälkeen he rentoutuvat, ja on helpompi puhua.

Seksuaaliterapia on ratkaisukeskeistä, ja vastaanotolla keskitytään usein siihen, millaisia haasteita asiakkaalla on, ja miten niitä haluttaisiin ratkaista.

– Esimerkiksi syöpäsairauden hoidon akuuttivaiheessa terapia on aika käytännönläheistä.

Annetaan apua toiminnalliseen puoleen, mutta myös jutellaan, Pekki kertoo.

Jonkin verran puhutaan myös menneestä, esimerkiksi lapsuuden kokemusten ja parisuhteiden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Pääosin keskitytään kuitenkin tulevaisuuteen.

Monesti apu on henkistä tukea sairastumisen kanssa. Läpi käydään sairastumisen kriisiin liittyviä menetyksen tunteita, kehon muutoksia ja mahdollisia huolia.

Leikkauksen jälkeiset muutokset voivat herättää pettymystä ja jopa vihaa, varsinkin jos niiden laajuudesta ei etukäteen ole kerrottu.

– Voidaan puhua menetetyn elimen surutyöstä. Menetyksen tunnetta voi kokea mistä vain kehon osasta, joka on poistettu tai jota on muutettu.

Moni avanneleikattu vastaavasti pohtii, kelpaako toiselle ihmiselle avanteen kanssa, ja missä vaiheessa siitä pitäisi kertoa.

– Sitten tajutaan, että totta kai mä kelpaan. Rohkaistutaan ja aletaan deittailemaan, mutta silti edelleen pohditaan omaa riittävyyttä.

Parisuhde voimavarana

Seksuaaliterapeutin vastaanotolle voi tulla myös puolison kanssa. Pekin mukaan puolison osallistuminen on merkki siitä, että suhteessa on osattu kommunikoida haasteista. Silloin niiden ratkaisu on yhteisellä agendalla, ei vain toisen osapuolen taakkana.

– Keskustelu ylipäätään on tärkein tukimuoto, mitä kumppanit voivat toisilleen antaa. Olennaista on puhua yhdessä läpi, missä mennään ja miten jatketaan.

Esimerkiksi sairauden hoidon akuutissa vaiheessa ja ennen suurta leikkausta seksihalut voivat olla olemattomat, mikä on todella ymmärrettävää.

Haaste onkin Pekin mukaan siinä, jos leikkauksen jälkeen kaikkea läheisyyttä aletaan välttämään. Miehet eivät joskus uskalla lähestyä kumppania ollenkaan, jos erektio ei toimi kunnolla. Samaan aikaan kumppani voi toivoa perusläheisyyttä muttei uskalla hakea sitä, koska ei halua toisen olettavan, että läheisyyden pitäisi johtaa seksiin.

Jos arkiläheisyys sitten vähenee, vaikeutuu intiimiys entisestään. Pekin mukaan onkin hyvä sopia yhdessä, millainen intiimiyden taso kummallekin osapuolelle sopii missäkin vaiheessa.

Kun takana on diagnoosi, hoidot ja mahdollisesti pitkä sairaalareissu, intiimiys voi olla pelottavaa, vaikka vierellä olisi tuttu ja turvallinen kumppani.

– Silloin voi mennä vaikka vaatteet päällä vierekkäin makaamaan, pitää kädestä kiinni ja antaa pienet pusut, Pekki vinkkaa.

Maia Pekki

• Maia Pekki työskentelee Helsingin yliopistollisessa sairaalassa urologisena sairaanhoitajana ja seksuaaliterapeuttina.

• HUSin Meilahden urologian poliklinikalla seksuaalineuvojalle oli tarvetta, ja Pekki sai tehtävään koulutuksen työnantajaltaan. Oman kiinnostuksen myötä hän kouluttautui myös

  seksuaaliterapeutiksi.

• Pekin perustamaa seksuaaliterapeutin vastaanottoa on nyt pyöritetty kolme vuotta. Tiimissä on hänen lisäkseen kaksi muuta ammattilaista.

• Pekin mukaan tärkeintä hänen työssään on kohtaaminen ja uskallus puhua intiimeistäkin vaivoista. On palkitsevaa, kun saa kuunnella ihmisten tarinoita ja olla avuksi.

• Pekki kannustaa ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon, jos itsellä on seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä tai haasteita.

Maia Pekki kannustaa ihmisiä ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon, jos itsellä on seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä tai haasteita.