Etsi

Hyvä tietää: vinkkejä vammaistukea hakevalle avanneleikatulle

Finnilco-lehti 3/2019


Finnilco ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Terveyssosiaalityön yksikkö ovat

laatineet ohjeen avanneleikatuille Kelan vammaistuen hakemisesta.


Vammaistuen saamisen kriteerit päivitettiin vuonna 2015. Tätä ennen perusvammaistuki myönnettiin käytännössä kaikille pysyvän avanteen saaneille. Nykyiset vammaistuen kriteerit eivät täyty kaikilla avanneleikatuilla. Jokaisen avanneleikatun potilaan tilanne on yksilöllinen – jos avanne toimii hyvin ja siitä ei ole olennaista haittaa, vammaistukea ei myönnetä.


Sosiaalityöntekijä Maarit Hynninen antaa vinkkejä vammaistukihakemusta laativalle avanneleikatulle:


– Vammaistuen takautuva hakuaika on puoli vuotta, joten älä suotta kiirehdi hakemuksen täyttämisen kanssa. Totuttele ensin elämään pysyvän avanteen kanssa ja tee aina sopivassa välissä muistiinpanoja siitä, miten huomaat arkesi eroavan terveen ihmisen arjesta.


Kuvaile hakemuksen avoimessa kohdassa (kysymys 9) mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja konkreettisesti kaikkia niitä psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia haasteita, joita olet huomannut avanteen kanssa elämisen tuovan arkeesi ja toimintakykyysi.


– Hakemukseen tarvitaan liitteeksi tuore lääkärinlausunto C. Ota lääkärin vastaanotolle mukaan kirjoittamasi kattava kuvaus arjestasi avanteen kanssa, ja pyydä lääkäriä lukemaan se ja huomioimaan lausunnossaan avanteen jokapäiväiseen elämääsi tuomat haasteet ja haitat. Lääkärinlausunnon tukiessa kirjoitustasi omasta tilanteestasi on todennäköisempää, että

saat Kelasta myönteisen perusvammaistukipäätöksen, Maarit Hynninen arvioi.


On tärkeää, että tietoa vammaistuesta jaetaan, jotta henkilöt, joilla on oikeus vammaistukeen, osaavat hakea sitä.


– HUSissa vatsaelinkirurgian osasto M14:n terveyssosiaalityöntekijät tapaavat kaikki pysyvän avanteen saaneet potilaat sairaalajakson aikana ja informoivat heitä heille kuuluvista sosiaalietuuksista, Hynninen kertoo.

 

KELA: ELÄKETTÄ SAAVAN HOITOTUEN SAAJAMÄÄRÄ VÄHENI

Eläkettä saavan hoitotukea sai vuoden 2018 lopussa yhteensä 217 500 henkilöä, mikä on 1,4 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuodesta 2015 hoitotuen saajien määrä on vähentynyt 15 600 henkilöllä (6,7 %).


– Hoitotuen saajamäärän laskun taustalla ovat vuonna 2015 tehdyt lakimuutokset. Eläkettä saavan

hoitotukea ei enää saa pelkästään sairaudesta johtuvien erityiskustannusten perusteella, sanoo suunnittelija Reeta Pösö Kelan analytiikka- ja tilastoryhmästä.


Hoitotukea voi saada eläkeläinen, jonka toimintakyky on vamman tai sairauden vuoksi heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Oikeus tukeen ja tuen taso arvioidaan lisäksi sen mukaan, kuinka paljon apua, ohjausta ja valvontaa henkilö tarvitsee vamman tai sairauden vuoksi.


Yhä harvempi saa tukea tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella


Yleisin syy hoitotuen saamiselle on muistisairaus eli Alzheimerin tauti tai dementia. Viime vuoden lopulla noin neljännes kaikista saajista, yhteensä 54 800 henkilöä, sai hoitotukea muistisairauden vuoksi.


– Eniten hoitotuen saajien määrä on laskenut tukija liikuntaelinten sairauksien ryhmässä. Kolmessa vuodessa saajamäärä on vähentynyt peräti 16 % eli 25 900 saajasta 21 900 saajaan, Pösö kertoo.

 

LÄHTEET JA LISÄTIETOA:

  • Vammaistuen hakuohje löytyy Finnilcon kotisivuilta http://finnilco.fi/tietoa/sosiaaliturva/

  • Lähde: Kelan tiedote 14.6.2019, https://www.epressi.com/tiedotteet/hallitus-ja-valtio/elakettasaavan-hoitotuen-saajamaara-vaheni.html