Avannehoitajien koostama opaslehtinen tarjoaa tietoa avannetyrästä ja -prolapsista
- 3 päivää sitten
- 2 min käytetty lukemiseen
Avannehoitajat Anu Aulo, Janita Lehto ja Katja Salokannel koostivat erikoistumisopintojensa päättötyönä opaslehtisen, joka tarjoaa tietoa avanneleikatuille yleisistä komplikaatioista. Opas kokoaa yksiin kansiin tietoa avannetyrästä ja -prolapsista sekä tarjoaa vinkkejä arkeen ja omahoitoon.
Avannetyrällä tarkoitetaan avanteen ympärille, vatsanpeitteiden läpi muodostunutta pullistumaa, jossa suolta tai muuta vatsaontelon sisältöä työntyy ihon alle. Tyrä on yleinen ja usein oireeton pitkäaikainen ongelma. Se ilmenee usein avanteen alaisena kohoumana ja voi vaikeuttaa avannesidoksen kiinnitystä.
Avanneprolapsilla taas tarkoitetaan vatsan pinnalle tuodun suolen osan esiinluiskahdusta tai pullistumista. Prolapsi on yleinen komplikaatio ja sitä esiintyy erityisesti paksusuolen lenkkiavanteissa.
Tietoa, ohjausta sekä vinkkejä omahoitoon
Aulon, Lehdon ja Salokanteleen mukaan avannetyrää ja -prolapsia usein sivutaan ohjauksessa ja oppaissa, mutta syvällisemmin niistä ei välttämättä puhuta. Lisäksi omahoidon merkitys komplikaatioiden ehkäisyssä voi jäädä käsittelemättä.
– Halusimme tuottaa potilasoppaan, joka tukee avannepotilaan tietämystä ja omahoitoa. Potilasopas sisältää tietoa avannetyrästä ja avanneprolapsista, keinoista niiden riskin pienentämiseen ja ohjeita omahoitoon, sekä ohjaa avun piiriin ongelmatilanteissa, lehtisen tekijät kertovat.
Oppaan koostaneesta avannehoitajakolmikosta on erityisen tärkeää, että potilaat saavat asiantuntevaa opastusta ja tietoa sekä ennen leikkausta että sen jälkeen. He myös painottavat, että avanneleikatun hoidossa korostuu avannehoitajan asiantunteva rooli potilaan ohjaustyössä.
Tekijät ovat myös havainneet, että tyrävyön käyttö aloitetaan yleensä, kun ongelmat ovat jo ilmaantuneet. Jos käytön ohjaus aloitettaisiin jo heti leikkauksen jälkeen, se pienentäisi tutkitusti avannetyrän muodostumisen riskiä.
Elintavoilla, liikunnalla ja painonhallinnalla on vaikutusta
Oppaan tekijöiden mukaan tutkimusten perusteella voidaan todeta, että painonhallinnalla, keskivartalolihasten vahvistamisella ja elintavoilla voidaan vaikuttaa avannetyrän ilmaantuvuuteen enemmän kuin ennaltaehkäisevällä verkolla tai leikkaustekniikalla. Tutkimuksissa verkon käytöllä tai käyttämättä jättämisellä ei ole todettu merkittäviä eroja avannetyrän ilmaantuvuuteen. Avannetyrän korjausleikkauksissakin tyrän uusiutumisriski on lähes 50 prosenttia.
Myös avanneprolapsin muodostumisessa liikunnalla, elintavoilla ja painonhallinnalla on suuri merkitys. Potilaan ja hoitohenkilökunnan ohjaaminen avanteen tarkkailuun ja seurantaan onkin tekijöiden mukaan avainasemassa komplikaatioriskien pienentämisessä.
– Suomalaisia tutkimuksia aiheesta on vähän. Tutkimukset ja käytännön työ osoittavat, että avannepotilaan hoitotyön kehittämiselle ja tutkimiselle on tarvetta myös Suomessa. Näin voisimme saada yhtenäiset hoitosuositukset ja käytänteet kaikille hyvinvointialueille, Aulo, Lehto ja Salokannel toteavat.
Pääset lataamaan "Avannetyrä ja avanneprolapsi – ohjeita arkeen ja omahoitoon" -opaslehtisen PDF-muodossa tästä:
Opas on laadittu yhteistyössä avannehoidon asiantuntijoiden kanssa potilaiden hoidon tueksi. Oppaan sisältö on riippumatonta. Alan yrityksen ovat osallistuneet oppaan painokustannuksiin.
