Vuosi Inkotuki-hankkeessa: vertaistuen mahdollistaminen on ollut projektityöntekijä Zahra Aallon tärkein tehtävä

Reilu vuosi sitten käynnistynyt Inkotuki-hanke on muun muassa kehittänyt neuvonta- ja tukipalveluita ihmisille, joilla on anaali-inkontinenssia eli ulosteen ja suolikaasun karkailua. Projektityöntekijä Zahra Aalto on ollut mukana toteuttamassa vertaistoimintaa ja murtamassa inkontinenssiin liittyviä tabuja.  

Kuluneen vuoden aikana Aalto on oppinut paljon muun muassa vertaistuen merkityksestä, vaikuttavasta viestinnästä sekä siitä, miksi vaikeista asioista on tärkeää puhua ääneen. Alkusyksystä Aalto jää vuoden mittaiselle tauolle hanketyöstä, ja sijaisena aloittaa Inkotuki-hankkeessa aiemmin harjoittelijana toiminut Ulla Korpi-Tassi. 

Zahra viettämässä aurinkoista kesäpäivää mökillä, missä aika tuntuu pysähtyvän ja luonto antaa tilaa levätä ja latautua.

Mikä on ollut tärkein havainto tai oppi ensimmäisen hankevuoden aikana?  

”Tärkein oppi liittyy ehdottomasti vertaistukeen – sen mahdollistamiseen ja ennen kaikkea sen merkitykseen. Hanketyössä olen nähnyt, miten suuri vaikutus vertaistuella on – sillä kun ihminen uskaltaa ensimmäistä kertaa puhua asiasta, jota on kantanut yksin jopa vuosikymmeniä. Vertaistuki antaa toivoa ja kokemuksen kuulluksi tulemisesta.” 

Anaali-inkontinenssi on aihe, jota ei usein nosteta julkiseen keskusteluun. Miltä se on tuntunut?  

”Ennen kaikkea anaali-inkontinenssin parissa työskentely on tuntunut äärimmäisen tärkeältä. Aihe on pitkään ollut tabu, siitä ei juuri ole puhuttu ja siihen on liittynyt häpeää. Juuri siksi hankkeessa tekemämme työ on tuntunut niin merkityksellistä.  

Kun aiheesta uskalletaan puhua turvallisessa ympäristössä, tapahtuu jotakin hienoa: ihmiset löytävät toisensa ja ymmärtävät, etteivät ole yksin.” 

Miten kohderyhmän kohtaaminen on näkynyt käytännön työssä? 

”Se on ollut kaiken ytimessä. Koska inkontinenssi on monelle herkkä ja vaikea asia, ihmisillä voi aluksi olla epäilyksiä. Moni päätyy ottamaan yhteyttä vasta pitkän harkinnan jälkeen. Onkin erityisen tärkeää, että kohtaamiset ovat turvallisia ja arvostavia. 

Taustani sairaanhoitajana on ollut tässä hyödyksi – olen tottunut kuulemaan vaikeita asioita, kohtaamaan ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa ja rakentamaan luottamusta. Tässä työssä se osaaminen on saanut aivan uuden merkityksen.” 

Viestintä on tärkeä osa hankkeen vaikuttavuutta. Miten olet kokenut viestintätyön? 

”Viestintä on ollut yksi lempitehtävistäni. Olen saanut olla mukana kehittämässä verkkosivuja ja luomassa sisältöä sosiaaliseen mediaan. Se, miten vaikeista asioista puhutaan, vaikuttaa suoraan siihen, keitä tavoitetaan. Oikeilla sanoilla voi madaltaa kynnystä avun hakemiselle, tuoda näkyväksi näkymätöntä ja lisätä ymmärrystä.

Millainen rooli yhteistyöllä on ollut hankkeen toiminnassa? 

”Yhteistyö järjestöjen, asiantuntijoiden ja sote-ammattilaisten kanssa on ollut hedelmällistä. Olemme rakentaneet ymmärrystä ja pyrkineet vaikuttamaan myös rakenteellisesti siihen, että anaali-inkontinenssia tunnistettaisiin paremmin. On ollut hienoa nähdä, kuinka moni taho haluaa olla mukana tässä työssä.” 

Mitä olet oppinut järjestötyöstä ja hankemaailmasta?  

”Vuosi on näyttänyt konkreettisesti, kuinka paljon merkityksellistä työtä järjestöissä tehdään – joskus niukoin resurssein, mutta suurella sydämellä. Olen päässyt toteuttamaan sekä käytännön toimintaa että strategista suunnittelua, ja oppinut esimerkiksi rahoitusprosessien, raportoinnin ja yhteistyön rakentamisen merkityksestä.  

Hanketyössä yhdistyy moni osaamisalue, mikä on ollut innostavaa. Ammatillinen taustani sairaanhoitajana sekä edeltävät terveystieteen opinnot ovat olleet suuri apu työssä. Lisäksi nykyiset sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriopinnot ovat syventäneet ymmärrystäni päätöksenteosta, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta sekä siitä, miten hankkeilla voidaan vaikuttaa rakenteisiin ja asenteisiin.” 

Olet jäämässä pois hanketyöstä vuoden ajaksi. Miltä se tuntuu? 

”Haikealta, mutta myös toiveikkaalta. Tämä ei tunnu lopulta, vaan tärkeältä välietapilta. Hankkeen työ jatkuu osaavissa käsissä, ja toiminta varmasti kehittyy edelleen. Olen kiitollinen siitä, mitä olen saanut viimeisen vuoden aikana oppia ja kokea. Olen saanut olla osa yhteisöä, jossa sydän, asiantuntemus, ja vaikuttamisen palo kohtaavat aivan erityisellä tavalla.   

Lopuksi haluan kiittää hankkeen projektipäällikköä Kuura Auteretta luottamuksesta ja inspiroivista keskusteluista. Kiitos myös Finnilcon toimiston väelle ja hallitukselle osaamisestanne ja tuestanne. Erityisesti kiitän kohderyhmäämme – teidän rohkeutenne on mahdollistanut meidän työmme.”